Maahanmuuttajien rokotusohjaus ja sen haasteet neuvolassa
Koskinen, Anu; Kokkonen, Hanna (2017)
Koskinen, Anu
Kokkonen, Hanna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704054255
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704054255
Tiivistelmä
Opinnäytetyö toteutetaan osana Metropolia Ammattikorkeakoulun ROKOKO-hanketta. Tämän hankkeen tarkoituksena on saada yhtenäiset rokotuskäytännöt koko maahan ja parantaa terveydenhoitajien, sairaanhoitajien ja kätilöiden rokotusosaamista. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli saada kuva siitä, kuinka neuvolan terveydenhoitajat toteuttavat maahanmuuttajien rokotusohjausta neuvolassa ja mitä haasteita maahanmuuttajalapsia rokottavat terveydenhoitajat kokevat maahanmuuttajien rokotusohjauksessa.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, käyttäen teemahaastattelua tutkimusmenetelmänä. Opinnäytetyötä varten pidettiin kaksi ryhmähaastattelua, joissa haastateltiin yhteensä kahdeksaa maahanmuuttajia työssään rokottavaa äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajaa (N:8) heidän työpaikallaan. Teemahaastattelussa käytettiin kolmea teemaa: Maahanmuuttajien rokotusohjaus, Maahanmuuttajien rokotusohjauksen haasteet ja maahanmuuttajien rokotusohjauksen kehittäminen. Opinnäytetyön tutkimustulokset perustuvat näihin haastatteluihin. Aineisto analysoitiin induktiivista sisällönanalyysiä käyttäen.
Aineistosta tulokseksi saatiin, että maahanmuuttajat saavat yhtä kattavaa rokotusohjausta kuin kantasuomalaiset. Lähtökohtaisesti kaikille pyritään antamaan samanlaista ohjausta. Rokotusohjaus neuvolassa tulosten mukaan jakautuu kahteen pääluokkaan: ohjaus ennen rokotustilannetta ja ohjausrokotustilanteessa. Haasteiksi maahanmuuttajien rokotusohjauksessa terveydenhoitajat kokivat ajankäytön, ulkomailla aloitetun rokotusohjelman, kommunikoinnin ongelmat, kirjallisen materiaalin puutteen sekä kulttuurilliset tekijät.
Tulokset osoittavat, että maahanmuuttajien rokotusohjauksessa terveydenhoitajat kokevat haasteita, mutta kuitenkin maahanmuuttajat saavat saman tasoista ohjausta kuin kantasuomalaiset. Ainoana kehitysideana terveydenhoitajat nostivat esiin kirjallisen materiaalin saamisen asiakkaan omalla äidinkielellä. Tulosten perusteella voidaan katsoa tarpeelliseksi tehdä kirjallista materiaalia rokotusohjauksen tueksi suurimpien maahanmuuttajaryhmien omalla äidinkielellä.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, käyttäen teemahaastattelua tutkimusmenetelmänä. Opinnäytetyötä varten pidettiin kaksi ryhmähaastattelua, joissa haastateltiin yhteensä kahdeksaa maahanmuuttajia työssään rokottavaa äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajaa (N:8) heidän työpaikallaan. Teemahaastattelussa käytettiin kolmea teemaa: Maahanmuuttajien rokotusohjaus, Maahanmuuttajien rokotusohjauksen haasteet ja maahanmuuttajien rokotusohjauksen kehittäminen. Opinnäytetyön tutkimustulokset perustuvat näihin haastatteluihin. Aineisto analysoitiin induktiivista sisällönanalyysiä käyttäen.
Aineistosta tulokseksi saatiin, että maahanmuuttajat saavat yhtä kattavaa rokotusohjausta kuin kantasuomalaiset. Lähtökohtaisesti kaikille pyritään antamaan samanlaista ohjausta. Rokotusohjaus neuvolassa tulosten mukaan jakautuu kahteen pääluokkaan: ohjaus ennen rokotustilannetta ja ohjausrokotustilanteessa. Haasteiksi maahanmuuttajien rokotusohjauksessa terveydenhoitajat kokivat ajankäytön, ulkomailla aloitetun rokotusohjelman, kommunikoinnin ongelmat, kirjallisen materiaalin puutteen sekä kulttuurilliset tekijät.
Tulokset osoittavat, että maahanmuuttajien rokotusohjauksessa terveydenhoitajat kokevat haasteita, mutta kuitenkin maahanmuuttajat saavat saman tasoista ohjausta kuin kantasuomalaiset. Ainoana kehitysideana terveydenhoitajat nostivat esiin kirjallisen materiaalin saamisen asiakkaan omalla äidinkielellä. Tulosten perusteella voidaan katsoa tarpeelliseksi tehdä kirjallista materiaalia rokotusohjauksen tueksi suurimpien maahanmuuttajaryhmien omalla äidinkielellä.