Melba-koulutuksen kehittäminen : työkyvyn arviointiosaamisen rakentuminen käyttäjälähtöisesti

Abstract

Vammaisten lasten-ja nuorten tukisäätiö (Vamlas) on toteuttanut Melba-arviointivälineen siirtämisen Saksasta Suomeen vuosina 2004-2005. Melba – arviointiväline tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan yhdistää henkilön psykososiaalinen toimintakyvyn ja työn vaativuus. Vamlas on ainoa taho Suomessa, joka järjestää Melba – koulutuksia.

Tutkimuksellisen kehittämistyöni tarkoituksena on kuvata Melba-koulutuksen kehittämiseen liittyvät ydintekijät. Tavoitteena on Melba koulutuksen vastaaminen koulutettavien ammattilaisten tarpeisiin ja tuotoksena valmistui ehdotus Melba koulutuksen kehittämiseksi. Kehittämistyön aineisto kerättiin sähköisten kyselylomakkeiden sekä kehittäjätyöryhmän työskentelyn avulla. Kyselyihin vastasi 20 Melba koulutuksen käynyttä ammattilaista ja kehittä-jätyöryhmään osallistui kaksi vapaaehtoista Melba koulutuksen käynyttä henkilöä. Melballa arvioitujen asiakkaiden näkemyksiä kerättiin sähköisen kyselyn avulla, ja nämä näkemykset ,tuottivat virikkeitä kehittäjätyöryhmän työskentelyyn. Kehittäjätyöryhmät kokoontuivat kahdesti ja tapaamisissa aineistonkeruumenetelminä käytettiin Swot - analyysiä sekä Tuumatalkoot – menetelmää, jossa hyödynnettiin kyselyiden ja Swot - analyysin tuloksia. Kyselyn avulla kuvattiin Melba - koulutuksen käyneiden Melban käyttöä omassa työssä. Kehittäjätyöryhmän ensimmäisen tapaamisen pohjalta kuvattiin Melba koulutuksen myönteiset ja kielteiset asiat SWOT-analyysin avulla ja toisessa kehittäjätyöryhmässä tuotettiin kuvaus Melba - koulutuksen kehittämiskohteista.

Tutkimuksellisen kehittämistyön tulosten perusteella Melba koulutus on selkeä ja looginen sekä oppimista tukeva vuorovaikutus opettajien kanssa on mahdollistettu hyvin koko koulutuksen ajan. Tulosten mukaan Melba - välineen saaminen käyttöön heti koulutuksen jälkeen on motivoivaa ja koulutuksessa käytetty materiaali tukee Melban oppimista. Kehittämistyön tuottaman kuvauksen pohjalta Melba koulutuksen kehittämiskohteissa korostuu asiakaskeskeisyyden parempi huomioiminen, vuorovaikutuksen tehostaminen työyhteisöihin sekä tarve kehittää oppimista tukevaa vuorovaikutusta.

Kehittämistyötä voidaan hyödyntää tulevaisuudessa Melba – koulutuksen kehittämiseen nykypäivän tarpeita vastaavaksi. Saatu aineisto esittelee useita kehittämisen kohteita, joita voidaan hyödyntää ja tutkia tarkemmin tulevissa opinnäytetöissä. Kehittämistyön pohjalta nousee tärkeäksi kysymykseksi se, missä määrin ja miten Melban käyttöä voidaan kehittää, jotta arviointi vastaa nykypäivän työnkuvia ja tarpeita?

The institution of disabled youth and children (Vamlas) has successfully completed the migration of the MELBA-analysis tool from its origin country of Germany to Finland in the years 2004-2005. The MELBA-tool produces information that allows its user to accurately comprehend the psychosocial abilities of the subject in contrast with the requirements of said task. Vamlas is the only institution in Finland that offers courses that train subjects with a complete MELBA-skillset.

The primary goal of the research was to interpret the most crucial weaknesses and points of improvement regarding the MELBA-training. The goal of the MELBA-training program is to fulfill the individual professional needs of each trainee. The research aims to further enhance the properties in the MELBA-training program that aid the said needs of the trainee as an individual. The material needed to analyze aspects of the training that required further development was gathered via electronic questionnaires and with the help of a specialized task force. The electronic questionnaire was answered by 20 professionals whom where qualified with MELBA-training. The questionnaire was also answered by 2 volunteers whom both had received MELBA-training in the past, but whom had not pursued a career incorporating MELBA. A questionnaire was also appointed to subjects that had previously been evaluated by a MELBA-professional. The data collected from the subjects gave the task force insight into the nature of the issues it would be tackling. The task force gathered twice during the experiment. Once to discuss the strengths and weaknesses of MELBA-training using a SWOT-analysis and a second time to create a description of the types of improvements that were seen necessary to the MELBA-training program based on the evidence gathered.

According to the results of the research the MELBA-training program is intuitive and logical. Communication between the trainers and trainees has been executed in a manner most suitable for learning in the entirety of the program. The research also found that the early deployment of the MELBA-tool after having received training was highly motivating. Materials used during the training were credited to having enhanced the trainees learning. Points of improvement included better acknowledgement of the customer base, enhancing commerce within the work community and the need to create interaction that supports learning.

The research can be beneficial in further development of the MELBA-training program to meet the needs of a constantly evolving environment. The research data presents numerous points of improvement that serve as a benchmark for further research. The research highlights the question of how can the user interface of MELBA be improved in a fashion that allows it to cope with the requirements of society today?