Peruselintoimintojen mittausten toteutuminen Yhteispäivystyksessä viimeisen tunnin aikana ennen osastolle siirtymistä

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla sairaanhoitajien toteuttamia peruselintoimintojen mittauksia viimeisen tunnin aikana ennen potilaan siirtymistä osastolle Vaasan keskussairaalan Yhteispäivystyksessä. Tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa, jota voidaan mahdollisesti käyttää Yhteispäivystyksessä näyttöön perustuvan hoitotyön kehittämisessä. Tutkimusta ohjasivat seuraavat kysymykset: Miten peruselintoimintojen mittaukset toteutetaan ja kirjataan eri triage-luokitusten mukaan sairaanhoitajien toimesta? Miten Yhteispäivystyksen sairaanhoitajat toimivat peruselintoimintojen mittausten suhteen, kun potilaasta on annettu raportti osastolle ja hän ei pääse heti siirtymään? Miten Yhteispäivystyksen sairaanhoitajat toimivat peruselintoimintojen mittausten suhteen ennen raportin antamista osastolle? Teoreettinen viitekehys tälle kvalitatiiviselle tutkimukselle kehittyi seuraavista asioista ja avainsanoista: päivystyshoitotyö, triage ja peruselintoiminnot. Tutkimusaineiston eli tutkimuksen tekijöille anonyymien potilaiden hoitosuunnitelmien avulla selvitettiin miten potilaiden peruselintoimintojen mittaukset tapahtuvat Yhteispäivystyksessä viimeisen tunnin aikana ennen potilaan siirtymistä osastolle. Sairaanhoitajille toteutettujen puolistrukturoitujen haastatteluiden avulla pyrittiin hakemaan perusteluita tutkimusaineiston analyysin tuloksille. Tutkimuksessa käytettiin haastatteluiden kohdalla induktiivista sisällönanalyysia. Tutkimustulosten mukaan moni Yhteispäivystyksen sairaanhoitaja ei toteuta peruselintoimintojen mittauksia viimeisen tunnin aikana ennen osastolle siirtymistä. Peruselintoimintojen mittaukset eivät suurimmassa osassa toteudu myöskään Yhteispäivystyksessä käytettävän triage-luokittelun mukaan. Tästä johtopäätöksenä tutkijoilla heräsi kysymys triagen toimivuudesta ja kehittämistarpeesta. Sairaanhoitajat totesivat kuitenkin triage-luokittelun olevan hyödyllinen protokolla työntekijöiden eritasoisuuden vuoksi.

The purpose of this study was to describe how the vital function measurements are accomplished by the nurses during the last hour before transferring the patient to the ward in the joint emergency services in Vaasa central hospital. The aim of this study was to produce new information, which may be useful for developing the joint emergency services. Three research questions were set. How are the vital function measurements carried out and documented with triage by different nurses? What is the procedure with vital function measurements when a patient report has been delivered to the ward but the patient is not transferred yet? What is the normal procedure among joint emergency service nurses with vital function measurements before giving a report to the ward?

This is qualitative study and its theoretical framework deals with the following key areas: emergency nursing, triage and vital functions. The research material was used to find out how patients’ vital function measurements are carried out in the joint emergency services during the last hour before the patient is transferred to the ward. The patients were anonymous. Semi-structured interviews were carried out with the nurses. The interviews were analyzed by inductive content analysis.

According to the research results many of the nurses in the joint emergency services do not carry out the vital function measurements during the last hour before the patient is transferred to the ward. Most of the vital function measurements are not carried out according to the triage classification either. This, however, raised the question whether triage classification is well-working and if there are development needs. However, the nurses thought that triage is useful