Kriittisesti sairaan peruselintoimintojen häiriöiden tunnistaminen vuodeosastolla
Nyman, Sanna (2017)
Nyman, Sanna
Oulun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704064342
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704064342
Tiivistelmä
Tehohoidon on tutkittu lisäävän elinaikaa, siksi potilaan henkeä uhkaava tila pitäisi pystyä tunnistamaan riittävän ajoissa. Potilaan elottomuus sairaalan vuodeosastolla johtuu yleensä tunteja kestäneestä peruselintoimintojen häiriöstä. Peruselintoimintojen häiriöiden tunnistaminen on potilaan hengissä säilymisen kannalta elintärkeää. Tehokas hoitoelvytys ei välttämättä paranna potilaan ennustetta. Paras tapa välttää elottomuus on ehkäistä se. Mitä aikaisemmin peruselintoimintojen huononeminen havaitaan, sen parempi ennuste potilaalla on ja yksinkertaisilla hoitotyön toiminnoilla voidaan ehkäistä elvytystilanteet. Saumattomat hoitoketjut hoitohenkilökunnan keskuudessa ja selkeät hälytyskriteerit sairaalan sisällä ehkäisevät viiveen muodostamisesta avun pyytämisessä. Kriittisesti sairaanpotilaan tunnistamisessa auttaa potilaan voinnin huolellinen seuraaminen ja hänen terveydentilaansa koskevan statuksen tunteminen.
Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli selvittää Länsi-Pohjan keskussairaalan vuodeosaston hoitohenkilökunnan arvioita osaamisestaan tunnistaa potilaan peruselintoimintojen häiriöitä vuodeosastolla. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää heidän arvioitaan osaamisestaan hoitaa potilasta kyseissä tilanteessa. Tutkimuksellisen kehittämistyön tavoitteena oli lisätä koulutuksen avulla hoitohenkilökunnan ammattitaitoa tunnistaa potilaan peruselintoimintojen häiriöt ja hoitaa niitä riittävän varhaisessa vaiheessa. Lisäksi tavoitteena oli antaa vuodeosastojen hoitohenkilökunnalle tietoa tehohoito-osaston konsultaatiohoitajan palveluista liittyen potilaan peruselintoimintojen häiriöiden tunnistamiseen ja hoitamiseen. Tutkimuksellisen kehittämistyön toimek-siantajana toimi Länsi – Pohjan keskussairaala. Vuodeosastoista mukana olivat pehmyt kirurgisen osaston ja sydän – ja keuhko-osaston hoitohenkilökunta.
Tutkimuksellisessa kehittämistyössä käytettiin ryhmähaastattelua, jonka avulla saatiin vuodeosaston hoitohenkilökunnalta tietoa kuinka he havainnoivat ja tunnistavat potilaan vitaalitoimintoja. Ryhmähaastattelun avulla selvitettiin myös konsultaatiohoitajan tarpeellisuudesta vuodeosastonhoitohenkilökunnalle. Tutkimuksellisessa kehittämistyössä oli ryhmäkeskustelu osio, jossa kerrottiin konsultaatiohoitajan roolista Länsi-Pohjan keskussairaalassa. Peruselintoimintojen häiriöiden tunnistamiseen liittyvä koulutus käytiin ryhmäkeskustelu muodossa. Johtopäätöksinä työssä todettiin, että Länsi – Pohjan keskussairaalan osastojen 4B eli pehmyt kirurginen vuodeosasto ja sydän – ja keuhko-osastojen hoitohenkilökunta havainnoivat säännöllisin väliajoin potilaan tilaa. Havainnointiin kuului kliiniset mittaukset potilaan vitaalitoiminnoista ja keskustelu potilaan kans-sa. Potilaan tarkkailu tapahtui säännöllisillä kierroilla tai erikseen sovitusti esimerkiksi lääkärin ohjeiden mukaan. Konsultaatiohoitajan rooli oli epäselvää vuodeosastoilla ja siihen haluttiin tarkennusta. Jatkotoimenpiteinä Länsi – Pohjan keskussairaalassa oli tulossa konsultaatiohoitajan aktiivisempi käyttö ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä potilastyössä.
Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli selvittää Länsi-Pohjan keskussairaalan vuodeosaston hoitohenkilökunnan arvioita osaamisestaan tunnistaa potilaan peruselintoimintojen häiriöitä vuodeosastolla. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää heidän arvioitaan osaamisestaan hoitaa potilasta kyseissä tilanteessa. Tutkimuksellisen kehittämistyön tavoitteena oli lisätä koulutuksen avulla hoitohenkilökunnan ammattitaitoa tunnistaa potilaan peruselintoimintojen häiriöt ja hoitaa niitä riittävän varhaisessa vaiheessa. Lisäksi tavoitteena oli antaa vuodeosastojen hoitohenkilökunnalle tietoa tehohoito-osaston konsultaatiohoitajan palveluista liittyen potilaan peruselintoimintojen häiriöiden tunnistamiseen ja hoitamiseen. Tutkimuksellisen kehittämistyön toimek-siantajana toimi Länsi – Pohjan keskussairaala. Vuodeosastoista mukana olivat pehmyt kirurgisen osaston ja sydän – ja keuhko-osaston hoitohenkilökunta.
Tutkimuksellisessa kehittämistyössä käytettiin ryhmähaastattelua, jonka avulla saatiin vuodeosaston hoitohenkilökunnalta tietoa kuinka he havainnoivat ja tunnistavat potilaan vitaalitoimintoja. Ryhmähaastattelun avulla selvitettiin myös konsultaatiohoitajan tarpeellisuudesta vuodeosastonhoitohenkilökunnalle. Tutkimuksellisessa kehittämistyössä oli ryhmäkeskustelu osio, jossa kerrottiin konsultaatiohoitajan roolista Länsi-Pohjan keskussairaalassa. Peruselintoimintojen häiriöiden tunnistamiseen liittyvä koulutus käytiin ryhmäkeskustelu muodossa. Johtopäätöksinä työssä todettiin, että Länsi – Pohjan keskussairaalan osastojen 4B eli pehmyt kirurginen vuodeosasto ja sydän – ja keuhko-osastojen hoitohenkilökunta havainnoivat säännöllisin väliajoin potilaan tilaa. Havainnointiin kuului kliiniset mittaukset potilaan vitaalitoiminnoista ja keskustelu potilaan kans-sa. Potilaan tarkkailu tapahtui säännöllisillä kierroilla tai erikseen sovitusti esimerkiksi lääkärin ohjeiden mukaan. Konsultaatiohoitajan rooli oli epäselvää vuodeosastoilla ja siihen haluttiin tarkennusta. Jatkotoimenpiteinä Länsi – Pohjan keskussairaalassa oli tulossa konsultaatiohoitajan aktiivisempi käyttö ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä potilastyössä.