Ruokahalun vaikutus asetyylikoliinisolujen aktiivisuuteen
Niiranen, Karri (2017)
Niiranen, Karri
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704074385
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704074385
Tiivistelmä
Ylipaino on maailmanlaajuinen ongelma. Tähän mennessä markkinoilla olleet lääkkeet ovat olleet joko teholtaan liian heikkoja tai aiheuttaneet vakavia sivuvaikutuksia. Ruokahaluun vaikuttavia tekijöitä on tutkittu laajalti jo pitkään. Tutkimusten kohteina ovat olleet verenkierron hormonit, useat amiinit ja aminohapot, joiden vaikutuksia on yleensä tutkittu tietyllä aivoalueella, usein hypotalamuksessa.
Tämä insinöörityö oli osa suurempaa tutkimusta, jonka tavoitteena on löytää lääke ylipainon hoitoon hyödyntäen asetyylikoliinisolujen vaikutusta ruokahaluun. Tämän projektin tavoitteena oli löytää aivoalueet, joilla asetyylikoliinisolujen sekä muiden hermosolujen aktiivisuus muuttuu merkittävästi eri ruokintaryhmien välillä. Aivoalueet olivat striatum, nucleus accumbens, olfactory tubercule, septum, basal forebrain, PPT ja LDT.
Työ aloitettiin tekemällä ruokintakokeet 18 hiirelle. Ruokintaryhmät olivat normaaliruokinta, paasto sekä paasto ja sen jälkeinen ruokinta. Hiirten aivot leikattiin 40 µm paksuiksi leikkeiksi. Leikkeet värjättiin käyttäen fluoresoivia vasta-aineita. Primaarivasta-aineina käytettiin asetyylikoliinisoluille anti-ChAT-vasta-ainetta ja solujen aktiivisuus tunnistettiin käyttäen anti-c-Fos-vasta-ainetta, joka värjää solujen tumaan muodostuvan c-Fos-proteiinin. Sekundaarivasta-aineena asetyylikoliinisoluille oli aallonpituus 488 nm:n fluoresoiva vasta-aine ja c-Fos-proteiinille aallonpituus 594 nm:n fluoresoiva vasta-aine.
Kun leikkeet oli kuvattu fluoresenssimikroskoopilla, laskettiin solut aivoalueittain. Tilastollisena analyysinä käytettiin yksisuuntaista ANOVA -varianssianalyysiä luottamusvälillä 0,05, jolla tutkittiin, eroaako jokin ryhmistä muista tilastollisesti merkitsevästi. Mikäli aivoalueella havaittiin tilastollisesti merkitsevää eroa ryhmien välillä, suoritettiin kaikkien ryhmien välinen tilastollinen analyysi Wilcoxon-Mann-Whitney-analyysillä.
Tilastollisesti merkitsevää eroa huomattiin kahdella aivoalueella c-Fos-proteiinia sisältävien solujen määrissä. Striatumissa ainoastaan paastoryhmän sekä paasto ja sen jälkeinen ruokinta -ryhmän välillä oli tilastollista eroa. Nucleus accumbensin aivoalueella tilastollisesti merkitsevää eroa oli sekä normaaliruokintaryhmän ja paastoryhmän että normaaliruokintaryhmän ja paasto ja sen jälkeinen ruokinta -ryhmän välillä
Tämä insinöörityö oli osa suurempaa tutkimusta, jonka tavoitteena on löytää lääke ylipainon hoitoon hyödyntäen asetyylikoliinisolujen vaikutusta ruokahaluun. Tämän projektin tavoitteena oli löytää aivoalueet, joilla asetyylikoliinisolujen sekä muiden hermosolujen aktiivisuus muuttuu merkittävästi eri ruokintaryhmien välillä. Aivoalueet olivat striatum, nucleus accumbens, olfactory tubercule, septum, basal forebrain, PPT ja LDT.
Työ aloitettiin tekemällä ruokintakokeet 18 hiirelle. Ruokintaryhmät olivat normaaliruokinta, paasto sekä paasto ja sen jälkeinen ruokinta. Hiirten aivot leikattiin 40 µm paksuiksi leikkeiksi. Leikkeet värjättiin käyttäen fluoresoivia vasta-aineita. Primaarivasta-aineina käytettiin asetyylikoliinisoluille anti-ChAT-vasta-ainetta ja solujen aktiivisuus tunnistettiin käyttäen anti-c-Fos-vasta-ainetta, joka värjää solujen tumaan muodostuvan c-Fos-proteiinin. Sekundaarivasta-aineena asetyylikoliinisoluille oli aallonpituus 488 nm:n fluoresoiva vasta-aine ja c-Fos-proteiinille aallonpituus 594 nm:n fluoresoiva vasta-aine.
Kun leikkeet oli kuvattu fluoresenssimikroskoopilla, laskettiin solut aivoalueittain. Tilastollisena analyysinä käytettiin yksisuuntaista ANOVA -varianssianalyysiä luottamusvälillä 0,05, jolla tutkittiin, eroaako jokin ryhmistä muista tilastollisesti merkitsevästi. Mikäli aivoalueella havaittiin tilastollisesti merkitsevää eroa ryhmien välillä, suoritettiin kaikkien ryhmien välinen tilastollinen analyysi Wilcoxon-Mann-Whitney-analyysillä.
Tilastollisesti merkitsevää eroa huomattiin kahdella aivoalueella c-Fos-proteiinia sisältävien solujen määrissä. Striatumissa ainoastaan paastoryhmän sekä paasto ja sen jälkeinen ruokinta -ryhmän välillä oli tilastollista eroa. Nucleus accumbensin aivoalueella tilastollisesti merkitsevää eroa oli sekä normaaliruokintaryhmän ja paastoryhmän että normaaliruokintaryhmän ja paasto ja sen jälkeinen ruokinta -ryhmän välillä