Piiloindeksoinnin tilanne suomalaisissa rahastoissa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, esiintyykö suomalaisissa rahastoissa piiloindeksointia. Tavoitteena oli selvittää, mitkä tunnusluvut soveltuvat piiloindeksoinnin tutkimiseen ja mitä raja-arvoja tunnusluvuista tulisi käyttää. Työn tavoitteena oli myös selvittää eri viranomaisten ohjeet ja kannanotot asiaan. Opinnäytetyöhön sisältyvä tutkimus rajattiin vain suomalaisiin rahastoihin, jotka sijoittavat suomalaisiin osakkeisiin. Näin ollen myös tutkimuksessa käytetyt vertailuindeksit pohjautuivat Helsingin pörssin osakkeisiin. Työn tutkimuksessa käytettiin active share- ja tracking error -tunnuslukuja. Niiden avulla tutkittiin, ovatko rahastot aktiivisesti vai passiivisesti hoidettuja.

Työ toteutettiin tutkimuksellisena työnä ja työssä käytettiin sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista menetelmää. Suurin osa työstä oli kvantitatiivista tutkimusta niiden rahastojen määrän vuoksi, joista tunnusluvut laskettiin. Vaikka työn pääpainona oli määrällinen tutkimus, myös laadullista menetelmää käytettiin Finanssivalvonnan edustajan haastattelun yhteydessä. Pääpaino käytetyssä aineistossa oli eri tutkimuksissa, joita piiloindeksoinnista on tehty. Näistä saatiin tiedot piiloindeksoinnin yleisyydestä maailmalla sekä teoriatietoa aiheesta. Tutkimuksia piiloindeksoinnista ovat tehneet mm. aiheeseen perehtyneet tutkijat, kuten active share -tunnusluvun kehittäneet Martijn Cremers ja Antti Petäjistö.

Opinnäytetyön tutkimuksen tuloksena oli, että piiloindeksointia esiintyy suomalaisissa rahastoissa. Piiloindeksointirahastojen määrä vaihtelee sen mukaan, mitä raja-arvoja tunnusluvuissa käytetään. Piiloindeksoivien rahastojen määrä opinnäytetyön tutkimuksen mukaan vaihteli noin 93 %:n ja noin 18 %:n välillä. Johtopäätöksenä työssä todettiin, että piiloindeksointia esiintyy Suomessa kuten, muissakin maissa. Viranomaiset eivät kuitenkaan ole puuttuneet siihen, mutta mm. Finanssivalvonnalla on käynnissä selvitys asiasta.

The subject of the thesis was closet indexing and its situation in the Finnish mutual funds. The goal of the thesis was to investigate if closet indexing can be found in the Finnish mutual funds. The thesis shows what key ratios should be used to investigate closet indexing and what limits should be used in the key ratios. This thesis also goes through what different instructions and comments different authorities have given about the subject. The study reveals if closet indexing can be found in the Finnish mutual funds. The study only included Finnish Mutual Funds that invest in Finnish stocks. Therefore, also the benchmark indexes used in this study were based on the Helsinki stock exchange stocks. Active share and tracking error key ratios were used in the study to see if the mutual funds were actively or passively managed.

This thesis was implemented as a research study and the thesis used both qualitative and quantitative methods. The main focus was on the quantitative method due to the large number of mutual funds where the key ratios were calculated. Although, the main research method was the quantitative method also the qualitative method was used in the interview with the representative of the Finnish Supervisory Authority. The main focus in the literature used was on the studies in this topic. From these studies the widespread of the closet indexing was found and also some theory. Studies used included studies made by Martijn Cremer and Antti Petäjistö who had invented the key ratio active share.

The outcome of the study was that closet indexing can be found in the Finnish Mutual funds. The amount of the closet indexing funds differs based on the limits that are used in the key ratios. The study of this thesis found that from the selected mutual funds the number of closet indexers varied approximately between 93 %–18 %. The conclusion is that closet indexing can be found in the Finnish mutual funds like it can be found from the mutual funds globally. Authorities have not yet interfered on the actions of closet indexing mutual funds but the Finnish Supervisory Authority has started its investigation on the topic.