ELEKTRONIIKAN RAKENTAMINEN PELIVÄLINEESEEN
Räihä, Hannu (2017)
Oulun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704084464
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704084464
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä kehitettiin menetelmä elektroniikan rakentamiseksi jalkapallon sisään. Työ oli osa Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n, Oulun yliopiston ja Oulun Ammattikorkeakoulu Oy:n Hilla Soccer -projektia, jossa tutkittiin ja kehitettiin tapaa kentällä olevien pelaajien ja pallon reaaliaikaisen paikkatiedon seurantaan.
Pallon rakentamisen kriteereinä olivat kansainvälisen jalkapalloliiton FIFAn määräykset otteluissa käytettävän jalkapallon ominaisuuksista, kuten muoto, materiaali, ulkomitta, paino ja pallon ponnahduskorkeus. Työ alkoi tutkimalla kiihtyvyysmittauselektroniikkaa sisältävän Adidas Smart Ballin valmistusmenetelmiä. Saatuja tietoja hyväksikäyttäen aloitettiin oman pallon rakentaminen.
Rakennetussa pallossa elektroniikka ja akku koteloitiin pikamallitekniikalla valmistettuun muoviseen koteloon. Kotelo ripustettiin pallon keskipisteeseen kuudella hihnalla, joiden toiset päät kiinnitettiin kumiseen sisäpalloon kiinnityslaipoilla. Pallon kuoreen valmistettiin sähköiset liitännät, joilta ilmatiiviin sisäpallon läpi johdettiin elektroniikalle viisi lataus- ja ohjelmointijohdinta. Pallon rakentamisen lisäksi rakennettiin laitteet pallon ponnahduskorkeuden mittaamiseen ja pallon mekaanisen kestävyyden testaamiseen.
Työn tuloksena saatiin toimiva, VTT:n järjestämässä esittelytilaisuudessa testattu jalkapallo, jonka akku oli ladattavissa ja elektroniikka uudelleen ohjelmoitavissa. Esittelytilaisuudessa pallo lähetti 10 Hz:n taajuudella signaalia, jonka perusteella pallon sijainti kentällä voitiin laskea. Pallon liikkeitä kentällä voitiin näin seurata reaaliajassa tietokoneen näytöltä. Mekaaniselta lujuudeltaan pallo kesti testiryhmän käytön pelitilanteessa. Pallo ei painoltaan ja kimmoisuudeltaan täyttänyt FIFAn virallisissa peleissä käytettävän jalkapallon vaatimuksia.
Pallon rakentamisen kriteereinä olivat kansainvälisen jalkapalloliiton FIFAn määräykset otteluissa käytettävän jalkapallon ominaisuuksista, kuten muoto, materiaali, ulkomitta, paino ja pallon ponnahduskorkeus. Työ alkoi tutkimalla kiihtyvyysmittauselektroniikkaa sisältävän Adidas Smart Ballin valmistusmenetelmiä. Saatuja tietoja hyväksikäyttäen aloitettiin oman pallon rakentaminen.
Rakennetussa pallossa elektroniikka ja akku koteloitiin pikamallitekniikalla valmistettuun muoviseen koteloon. Kotelo ripustettiin pallon keskipisteeseen kuudella hihnalla, joiden toiset päät kiinnitettiin kumiseen sisäpalloon kiinnityslaipoilla. Pallon kuoreen valmistettiin sähköiset liitännät, joilta ilmatiiviin sisäpallon läpi johdettiin elektroniikalle viisi lataus- ja ohjelmointijohdinta. Pallon rakentamisen lisäksi rakennettiin laitteet pallon ponnahduskorkeuden mittaamiseen ja pallon mekaanisen kestävyyden testaamiseen.
Työn tuloksena saatiin toimiva, VTT:n järjestämässä esittelytilaisuudessa testattu jalkapallo, jonka akku oli ladattavissa ja elektroniikka uudelleen ohjelmoitavissa. Esittelytilaisuudessa pallo lähetti 10 Hz:n taajuudella signaalia, jonka perusteella pallon sijainti kentällä voitiin laskea. Pallon liikkeitä kentällä voitiin näin seurata reaaliajassa tietokoneen näytöltä. Mekaaniselta lujuudeltaan pallo kesti testiryhmän käytön pelitilanteessa. Pallo ei painoltaan ja kimmoisuudeltaan täyttänyt FIFAn virallisissa peleissä käytettävän jalkapallon vaatimuksia.