Itseopiskelumateriaali hengitysäänten auskultaatiotaitojen kehittämiseksi

Abstract

Hengitysäänten auskultaatio stetoskoopilla on tärkeä perustutkimus ensihoidossa ja se vaatii toistuvaa harjoittelua. Auskultaatiota kliinisenä tutkimusmetodina käytetään keuhkojen ja hengitysteiden poikkeamien löytämiseen ja arviointiin. Auskultaation suorittajan kokemuksella on merkittävä vaikutus tutkimuksen onnistumisen kannalta. Tutkimusten mukaan ensihoitajat eivät osaa tulkita poikkeavia hengitysääniä yhtä tarkasti kuin lääkärit, mutta auskultaatiotaidot kehittyvät kokemuksen, potilaskontaktien ja kliinisen ohjauksen avulla. Auskultaatiolöydösten tulkinnan tarkkuus paranee kun kuuntelulöydökset yhdistetään potilaan anamneesiin. Hengitysäänten auskultaation opetusta ja harjoitustilanteita tulisi kehittää ja määrällisesti lisätä. Yhtenä hengitysäänten auskultaation tulosten vaihtelevuuden syynä pidetään yhtenäisen nomenklatuurin puutetta.

Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata hengitysäänten auskultaatiota työdiagnoosin apuvälineenä sekä esitellä tyypillisimpiä patologisia auskultaatiolöydöksiä ja niiden taustalla olevia syitä vakioitujen suomenkielisten termien avulla. Opinnäytetyön toisena tarkoituksena on kehittää aiheeseen liittyvää itseopiskelumateriaalia. Opinnäytetyön tavoitteena on ensihoidon tutkinto-ohjelman opiskelijoiden hengitysäänten auskultaatiotaidon kehittäminen osana työdiagnoosia.

Metropolia Ammattikorkekoulun Moodle-opetusalustalle kehitetyn itseopiskeluympäristön tavoitteena oli aiheen järjestelmällinen käsitteleminen teoriaosuuden, hengitysääninäytteiden, harjoituskysymysten ja potilasesimerkkien avulla. Opiskelija saa harjoitusten yhteydessä palautteen osaamisestaan välittömästi. Jatkokysymyksillä herätetään opiskelijaa ajattelemaan hengitysäänten auskultaatiota osana laajempaa ensihoidollista kokonaisuutta.

Tulevaisuudessa voisi olla hyödyllistä kehittää kaikille terveydenhuollon ammattilaisille avoin verkkoympäristö, jossa hengitysäänten tunnistustaitoja voi harjoitella ääninäytteiden avulla. Voisi olla myös tarpeellista tehdä tutkimus suomalaisten ensihoitajien hengitysäänten auskultaatio-osaamisesta ja arvioida auskultaation luotettavuutta sekä arvoa kliinisenä tutkimusmenetelmänä ensihoitoympäristössä.

Pulmonary auscultation with a stethoscope is an important diagnostic tool in pre-hospital emergency care and in order to be successful it requires repeated practice. This non-invasive method is used for detection and evaluation of abnormalities in the respiratory system. The experience of the clinician assessing lung sound findings plays significant role in the success of the examination. Previous studies indicate that paramedics are not able to interpret lung sounds as accurately as physicians. However, auscultation skills will im- prove with experience and clinical guidance. The accuracy of pulmonary auscultation increases when its findings are combined with patients’ clinical history. Education in lung sound assessment should be developed and opportunities to train auscultation with actual patients should be increased in the emergency care curricula. The lack of standardized nomenclature is considered to be one reason for the variation when reporting pulmonary auscultation findings.

The purpose of this thesis is to describe lung sound assessment as a diagnostic tool, typical auscultatory findings and pathologic conditions related to these findings. Second purpose is to develop self-study material regarding this subject. The objective of this thesis is to improve emergency care students’ accuracy in pulmonary auscultation and thus their diagnostic skills.

An online self-study environment was developed as a part of this thesis. The objective was to treat the subject systematically with separate sections consisting of theory of pulmonary auscultation, lung sound audio samples and practice questions related to patient history. Users of the online environment will receive immediate feedback after each question. The goal of additional questions is to guide students to consider pulmonary auscultation as a part of a wider emergency care setting.

There might be demand for development of an online self-study environment open to all healthcare professionals in which users would be offered possibilities to refine their lung sound assessment skills. It might also be necessary to conduct a study to determine how accurately Finnish paramedics interpret abnormal lung sounds and to evaluate the impact of pulmonary auscultation as a clinical method in the pre-hospital environment.