COSA – kirjallisuuskatsaus arviointimenetelmän ominaisuuksista

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli edistää COSA-itsearviointimenetelmän suomalaisen laitoksen syntymisprosessia. Tavoitteina oli selvittää integroivan kirjallisuuskatsauksen avulla COSA:n ominaisuudellisia vahvuuksia ja heikkouksia suhteessa toimintaterapian kehitykseen sekä saattaa käsikirjan 2.2 raakakäännös loppuun. Yhteistyökumppanina prosessissa oli Metropolia AMK, COSA-yhteyshenkilönä ja työn tilaajana toimi Sanna Piikki.

Opinnäytetyö toteutui käännöstyön lisäksi kirjallisuuskatsauksena, joka koostui tutkimusongelman asettelusta, aineiston hausta ja keruusta, tutkimusaineiston laadun arvioinnista, aineiston analyysistä, tulosten esittämisestä ja tulkinnasta. Kuvailevuus, vertailevuus ja tulkinnallisuus korostuivat kirjallisuuskatsauksen edetessä aineiston laajuuden ja heterogeenisyyden vuoksi. Kirjallisuuskatsaukseen liittyen tulisi huomioida sen heikkous tutkijatriangulaation puutteen vuoksi, jolloin tekijän tulkinnat ja mahdolliset ajattelun vinoumat korostuvat.

Ominaisuudet jakautuivat kolmeen pääluokkaan: psykometrisiin ominaisuuksiin, asiakkaaseen liittyviin ominaisuuksiin sekä terapeuttiin liittyviin ominaisuuksiin. Ominaisuudet ovat vahvasti toisiinsa linkittyneet ja vaikuttavat toisiinsa. Niiden välillä vaikuttaa tekijöitä, jotka eivät välttämättä käytännön työssä toteudu ja joita voi olla hankala tutkia.

Ominaisuuksien hahmottamiseen vahvuuksina tai heikkouksina vaikuttaa, millaisessa valossa ne nähdään ja mikä tausta-ajatus tulkintaa ohjaa. Toimintaterapeuttien roolit toiminnan tärkeyttä korostavina hyvinvoinnin asiantuntijoina sekä sanansaattajina lääketieteellisen näkemyksen ja asiakkaan ainutlaatuisen kokemuksen välillä ovat tärkeitä tehtäviä myös tulevaisuudessa, eikä mistäkään näistä tehtävästä tulisi luopua muiden tehtävien kustannuksella.

The aim for this Bachelor thesis was to advance the development process of the Finnish version of the Child Occupational Self Assessment (COSA). The two main focuses of this Bachelor thesis process were to translate the remaining parts of the COSA 2.2 User’s manual into Finnish and to determine what kind of properties the assessment tool holds by conducting an integrative literature review. Particular interest lay on what kind of strengths and weaknesses the COSA holds as an occupational therapy assessment tool in relation to development of occupational therapy. This process was done in collaboration with Metropolia University of Applied Sciences the contact person having been lecturer Sanna Piikki.

The literature review consisted of problem formulation, data collection and literature search, evaluation of data, data analysis, and interpretation and presentation of results. Due to heterogenous and large sample of articles during the process a descriptive, comparative, interpretative approach was emphasized. It should be acknowledged that a literature review conducted by one person increases the possibility that the results are biased.

Three main classes in relation to properties of the COSA emerged: psychometric properties, client related properties and therapist related properties. The properties are influenced by the dynamics between each other. There are factors that may or may not actualize in clinical work and that may be difficult to examine.

Determining the properties of the COSA as weaknesses or strengths relates to the stand-point the viewer holds. In addition to the unique view occupational therapist have on occupation the roles of occupational therapists as health care professionals and mediators between the unique experience of the client and the standpoint of the medical field should continue to be acknowledged.