Kirjanpitolain uudistus hallinnollisen taakan vähentämiseksi

Abstract

Eurooppalaisten tilinpäätösvaatimusten on todettu olevan usein liian raskaita pk-yrityksille, minkä vuoksi tilinpäätösvaatimuksia on tarkasteltu uudelleen. Euroopan unionin uusi tilinpäätösdirektiivi annettiin kesäkuussa 2013 ja Suomen kirjanpitolain uudistus perustuu tähän direktiiviin. Suomen uusi kirjanpitolaki astui voimaan 1. tammikuuta 2016 ja sitä sovellettiin ensimmäisen kerran 1. tammikuuta 2016 tai sen jälkeen alkaneilla tilikausilla. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, vähentyykö pienten ja keskisuurten yritysten hallinnollinen taakka kirjanpitolain uudistuksen avulla ja hyötyvätkö pienet ja keskisuuret yritykset kirjanpitolain uudistamisesta. Lisäksi tutkittiin, miten kirjanpitolain uudistus vaikuttaa tilitoimistoihin. Teoriaosuus koostuu kolmesta pääluvusta. Ensimmäisessä luvussa käsitellään hallinnollista taakkaa ja Euroopan unionin hankkeita pk-yritysten aseman parantamiseksi. Toisessa luvussa tarkastellaan Suomen kirjanpitolain uudistuksen lähtökohtia, lausuntopyyntöjen vastauksia ja lakiuudistuksia muissa Euroopan maissa. Kolmannessa luvussa tarkastellaan uudistetun lain muutoksia. Tutkimuksen päätutkimuskeinona käytettiin kvantitatiivista kyselytutkimusta. Puolistrukturoitua teemahaastattelua käytettiin täydentämään ja kuvailemaan kyselystä saatuja tuloksia. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, ettei suurin osa tilitoimistoista ei odota suuria muutoksia tapahtuvan lain uudistamisen jälkeen. Hallinnollisen taakan ei odoteta muuttuvan merkittävästi lain uudistamisen jälkeen. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että jotta kirjanpitolaissa tapahtuneet muutokset vähentäisivät hallinnollista taakkaa merkittävästi, tulisi muuttaa myös muuta lainsäädäntöä vastaavaan suuntaan. Kyselyn perusteella voidaan todeta, ettei suurin osa pk-yrityksistä hyödy kirjanpitolain uudistamisesta.

European accounting requirements have been found to be too burdensome for small and medium-sized enterprises (SMEs) and therefore requirements for the financial statement have been reviewed. The new EU Accounting Directive was adopted in June 2013 and the reform of the Finnish Accounting Act is based on the directive. The new Finnish Accounting Act came into effect on 1 January, 2016 and was to be applied for the first time on 1 January, 2016 or on the accounting period which started next thereafter. The aim of this study was to find out if the administrative burden of SMEs will be reduced through the Accounting Act reform and whether SMEs benefit from the reformed Accounting Act. It was also examined how the Finnish Accounting Act reform will affect the accounting companies. The theoretical study of the thesis was composed of three main chapters. The first chapter examines the administrative burden and the European Union programmes aimed to improve the position of SMEs. The second chapter examines the starting points of the Finnish Accounting Act reform, the statements regarding the Accounting Act and reform of accounting legislation in other EU member states. The third chapter examines changes in the reformed Finnish Accounting Act. The main research method in this study was a quantitative survey research. A semi-structured theme interview was used to complement and describe the results obtained from the survey. The results showed that most of the accounting companies do not expect major changes to occur far as a result of the reform of the Accounting Act. The administrative burden is not expected to change significantly after the reform of the Accounting Act. The results showed that to reduce administrative burden significantly, other legislation should be amended direction corresponding to the Accounting Act. Based on the survey it can be stated that majority of the SMEs will not benefit from the reform of the Accounting Act.