Kuntoutujan osallisuus omassa kuntoutumisprosessissaan
Seluska, Henna (2017)
Seluska, Henna
Oulun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704114622
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704114622
Tiivistelmä
Opinnäytetyön nimi: Kuntoutujan osallisuus omassa kuntoutumisprosessissaan
Työn ohjaajat: Seija Kokko & Pirjo Ylikauma
Työn valmistumislukukausi ja -vuosi: Kevät 2017
Sivumäärä: 55 + 3 liitettä
Tutkimukseni tarkoituksena on kuvailla kuntoutujan osallisuutta omassa kuntoutumisprosessissaan. Tutkimus antoi käyttökelpoista tietoa kuntoutumisprosessin käytäntöjen kehittämiseen kuntoutujan osallisuuden näkökulmasta. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä ja tutkimusaineistossa käsitellään kuntoutujan osallisuutta omassa kuntoutumisprosessissaan kirjallisuuskatsauksen avulla ajanjaksolla 2002–2016.
Teoria koostuu osallisuuden tarkastelusta osallisuuden eri tekijöiden kautta. Osallisuuden mallina olivat mm. Shierin osallisuuden tasot. Kuntoutumisprosessi nähtiin monitahoisena prosessina, joka sisälsi eri vaiheita ja tekijöitä. Aineiston analyysissa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Kirjallisuuskatsauksen tutkimustulosten perusteella kuntoutujan osallisuuden osatekijät ovat ja sitä edistävät hänen omassa kuntoutumisprosessissaan kuntoutujan kuulluksi tuleminen, kuntoutujan voimavarat, oman elämänsä asiantuntijuus, luottamuksellinen vuorovaikutus, osallistuminen kuntoutuksen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin, kuntoutujan omista tarpeista ja toiveista sekä tavoitteista lähtevä kuntoutus.
Tämän tutkimuksen johtopäätökset olivat kuntoutujaymmärrys, kokonaisvaltainen ymmärrys tai näkökulma kuntoutumisen lähtökohdista, osallisuuden monimuotoisuus sekä laaja-alaisuus kuntoutujan omassa kuntoutumisprosessissa. Johtopäätöksessä huomio kiinnittyy kuntoutujan kuntoutumisprosessiin, joka kuitenkaan ei ollut itsestäänselvyys, kuten ei myöskään sen eteneminen. Johtopäätökseksi täsmentyi myös kuntoutuksen sisältö, joka kehittyi kuntoutujan ja ammattilaisen luottamuksellisessa vuorovaikutuksessa. Lisäksi johtopäätösten perusteella kuntoutujalla oli mahdollisuus autonomiaan ja aitoon osallisuuteen omassa kuntoutumisprosessissaan sekä mahdollisuus integroitua yhteiskuntaan, joskin sitä edisti kuntoutujan aktiivisuus ja tietoisuus omista mahdollisuuksistaan. Näiden osatekijöiden tueksi tarvitaan määritellyt hyvän kuntoutuskäytännön suositukset.
Työn ohjaajat: Seija Kokko & Pirjo Ylikauma
Työn valmistumislukukausi ja -vuosi: Kevät 2017
Sivumäärä: 55 + 3 liitettä
Tutkimukseni tarkoituksena on kuvailla kuntoutujan osallisuutta omassa kuntoutumisprosessissaan. Tutkimus antoi käyttökelpoista tietoa kuntoutumisprosessin käytäntöjen kehittämiseen kuntoutujan osallisuuden näkökulmasta. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä ja tutkimusaineistossa käsitellään kuntoutujan osallisuutta omassa kuntoutumisprosessissaan kirjallisuuskatsauksen avulla ajanjaksolla 2002–2016.
Teoria koostuu osallisuuden tarkastelusta osallisuuden eri tekijöiden kautta. Osallisuuden mallina olivat mm. Shierin osallisuuden tasot. Kuntoutumisprosessi nähtiin monitahoisena prosessina, joka sisälsi eri vaiheita ja tekijöitä. Aineiston analyysissa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Kirjallisuuskatsauksen tutkimustulosten perusteella kuntoutujan osallisuuden osatekijät ovat ja sitä edistävät hänen omassa kuntoutumisprosessissaan kuntoutujan kuulluksi tuleminen, kuntoutujan voimavarat, oman elämänsä asiantuntijuus, luottamuksellinen vuorovaikutus, osallistuminen kuntoutuksen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin, kuntoutujan omista tarpeista ja toiveista sekä tavoitteista lähtevä kuntoutus.
Tämän tutkimuksen johtopäätökset olivat kuntoutujaymmärrys, kokonaisvaltainen ymmärrys tai näkökulma kuntoutumisen lähtökohdista, osallisuuden monimuotoisuus sekä laaja-alaisuus kuntoutujan omassa kuntoutumisprosessissa. Johtopäätöksessä huomio kiinnittyy kuntoutujan kuntoutumisprosessiin, joka kuitenkaan ei ollut itsestäänselvyys, kuten ei myöskään sen eteneminen. Johtopäätökseksi täsmentyi myös kuntoutuksen sisältö, joka kehittyi kuntoutujan ja ammattilaisen luottamuksellisessa vuorovaikutuksessa. Lisäksi johtopäätösten perusteella kuntoutujalla oli mahdollisuus autonomiaan ja aitoon osallisuuteen omassa kuntoutumisprosessissaan sekä mahdollisuus integroitua yhteiskuntaan, joskin sitä edisti kuntoutujan aktiivisuus ja tietoisuus omista mahdollisuuksistaan. Näiden osatekijöiden tueksi tarvitaan määritellyt hyvän kuntoutuskäytännön suositukset.