Talotekniikan ja energiankulutuksen tarkastelua 1960-luvun pientalossa
Hirvelä, Veli (2017)
Hirvelä, Veli
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704084466
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704084466
Tiivistelmä
Insinöörityön aiheena on talotekniikan ja energiankulutuksen tarkastelu 1960-luvun pientalossa. Tavoitteena oli tarkastella ja arvioida, missä kunnossa kohteena olevan 1962 valmistuneen pientalon talotekniikka on tällä hetkellä, millaisilla korjaustöillä voitaisiin jatkaa rakennuksen elinkaarta ja vähentää energiankulutusta, mitä lämmitysmuotoja voitaisiin ottaa käyttöön tai millaisilla toimenpiteillä voitaisiin tehostaa ja jatkaa nykyisen järjestelmän käyttöikää.
Insinöörityön tavoitteena oli selvittää, kuinka paljon eristystä pitäisi lisätä rakenteisiin, jotta ne vastaisivat nykyisiä määräyksiä lämmönläpäisevyysarvojen suhteen. Työn tavoitteena oli myös tarkastella, millaisilla seikoilla voitaisiin helpottaa tilojen muuntojoustavuutta, esimerkiksi kellariremontin yhteydessä.
Insinöörityön lopputuloksena syntyi käsitys kohderakennuksen talotekniikan ja rakenteiden kunnosta, eri lämmitysratkaisujen ja lämmönlähteiden vaikutuksista lämmityskuluihin. Sekä ensisijaisista korjauskohteista, kartoitettiin mahdollisia uusia, vanhan järjestelmän rinnalle lisättäviä lämmityslaitteistovaihtoehtoja. Tarkastelun avulla saatiin käsitys rakenteiden lisälämmöneristysmääristä, mikäli halutaan saavuttaa nykyinen taso. Lopputuloksena saatiin myös piirrettyä rakennuksen pohjakuvat CADS House -ohjelmalla sähköiseen muotoon, joiden pohjalta on helpompi myös tulevaisuudessa tehdä korjaus suunnitelmia.
Perehtyminen tähän työhön osoitti, millainen vaikutus on käytetyllä lämmitysenergian hinnalla ja määrällä vuotuisiin kokonaiskuluihin lämmityskulujen osalta. Työ selkeytti valintaa eri lämmitysmuotoja vertailtaessa niillä saatavista säästöistä. Työ antoi myös käsityksen lisälämmöneristyksen määristä, mikäli pyritään nykytasoon.
Tässä insinöörityössä ei oteta kantaa siihen, mikä on paras lämmitysjärjestelmä. Sitä tulee tarkastella aina tapauskohtaisesti, eikä yleispätevää vastausta ole.
Insinöörityön tavoitteena oli selvittää, kuinka paljon eristystä pitäisi lisätä rakenteisiin, jotta ne vastaisivat nykyisiä määräyksiä lämmönläpäisevyysarvojen suhteen. Työn tavoitteena oli myös tarkastella, millaisilla seikoilla voitaisiin helpottaa tilojen muuntojoustavuutta, esimerkiksi kellariremontin yhteydessä.
Insinöörityön lopputuloksena syntyi käsitys kohderakennuksen talotekniikan ja rakenteiden kunnosta, eri lämmitysratkaisujen ja lämmönlähteiden vaikutuksista lämmityskuluihin. Sekä ensisijaisista korjauskohteista, kartoitettiin mahdollisia uusia, vanhan järjestelmän rinnalle lisättäviä lämmityslaitteistovaihtoehtoja. Tarkastelun avulla saatiin käsitys rakenteiden lisälämmöneristysmääristä, mikäli halutaan saavuttaa nykyinen taso. Lopputuloksena saatiin myös piirrettyä rakennuksen pohjakuvat CADS House -ohjelmalla sähköiseen muotoon, joiden pohjalta on helpompi myös tulevaisuudessa tehdä korjaus suunnitelmia.
Perehtyminen tähän työhön osoitti, millainen vaikutus on käytetyllä lämmitysenergian hinnalla ja määrällä vuotuisiin kokonaiskuluihin lämmityskulujen osalta. Työ selkeytti valintaa eri lämmitysmuotoja vertailtaessa niillä saatavista säästöistä. Työ antoi myös käsityksen lisälämmöneristyksen määristä, mikäli pyritään nykytasoon.
Tässä insinöörityössä ei oteta kantaa siihen, mikä on paras lämmitysjärjestelmä. Sitä tulee tarkastella aina tapauskohtaisesti, eikä yleispätevää vastausta ole.