Palkanlaskentaprosessin asiakastyytyväisyys
Holtinkoski, Susanna (2017)
Holtinkoski, Susanna
Oulun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704184881
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704184881
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantaja on Kirkon palvelukeskus, joka tuottaa valtakunnallisesti palkanlaskennan ja kirjanpidon palveluita seurakuntatalouksille, hiippakunnille ja kirkon keskusrahastolle. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, kuinka tyytyväisiä asiakkaat ovat Kirkon palvelukeskuksen palkanlaskennan palveluun ja mitä mahdollisia ongelmia palkanlaskennan prosessissa on. Keskeisimmät tutkimuskysymykset olivat: Mikä palkanlaskentaprosessissa toimii ja mikä ei? Sekä, miten palkanlaskentaprosessia voitaisiin kehittää enemmän asiakkaan tarpeita vastaavaksi?
Työn tietoperustassa käsiteltiin ulkoistamista ja prosesseja käyttäen aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen eli laadullinen tapaustutkimus ja tiedonkeruumenetelmänä käytettiin pääsääntöisesti avoimista kysymyksistä koostuvaa lomakekyselyä. Tutkimus rajattiin suomenkielisiin seurakuntiin, jotka olivat siirtyneet Kirkon palvelukeskuksen asiakkaiksi vuoden 2016 loppuun mennessä. Tutkimus toteutettiin keväällä 2017 ja asiakastyytyväisyyskysely lähetettiin 184 seurakunnan kaikille yhteyshenkilöille, joita oli yhteensä 622, ja se pyydettiin välittämään palkanlaskennasta vastaavalle henkilölle. Vastauksia saatiin yhteensä 136.
Tulokset osoittivat, että vaikka enemmistö asiakkaista antoi palkanlaskennan palvelun kokonaisarvosanaksi hyvän, vastauksista ilmeni, että palkanlaskentaprosessissa on paljon kehitettävää. Suurin osa asiakkaista oli kuitenkin tyytyväisiä palkanlaskijoiden ammattitaitoon ja yhteistyö koettiin hyväksi. Suurimmiksi ongelmiksi muodostuivat käytössä olevat ohjelmistot ja jäykät toimintatavat. Ohjelmistoja tulisi kehittää tai jopa vaihtaa parempiin ja nykyaikaisempiin. Toiminnan pitäisi olla yhdenmukaisempaa ja joustavampaa.
Tulosten pohjalta toimeksiantajalle annettiin kehitysehdotuksia. Kehitysehdotukset pohjautuivat suurimmalta osin kyselyyn vastanneiden asiakkaiden antamiin ehdotuksiin. Kehitysehdotuksissa keskityttiin saamaan palkanlaskentaprosessista toimivampi kokonaisuus niin, että asiakkaiden työmäärä vähenisi. Toimeksiantaja pystyy hyödyntämään tuloksia ja kehitysehdotuksia palkanlaskentaprosessin kehittämisessä tulevaisuudessa. Opinnäytetyö antaa mahdollisuuden jatkotutkimuksille, kuten esimerkiksi, jos toimeksiantaja haluaisi toteuttaa palkanlaskentaprosessin kehittämisen toimeksiantona toiselle opiskelijalle.
Työn tietoperustassa käsiteltiin ulkoistamista ja prosesseja käyttäen aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen eli laadullinen tapaustutkimus ja tiedonkeruumenetelmänä käytettiin pääsääntöisesti avoimista kysymyksistä koostuvaa lomakekyselyä. Tutkimus rajattiin suomenkielisiin seurakuntiin, jotka olivat siirtyneet Kirkon palvelukeskuksen asiakkaiksi vuoden 2016 loppuun mennessä. Tutkimus toteutettiin keväällä 2017 ja asiakastyytyväisyyskysely lähetettiin 184 seurakunnan kaikille yhteyshenkilöille, joita oli yhteensä 622, ja se pyydettiin välittämään palkanlaskennasta vastaavalle henkilölle. Vastauksia saatiin yhteensä 136.
Tulokset osoittivat, että vaikka enemmistö asiakkaista antoi palkanlaskennan palvelun kokonaisarvosanaksi hyvän, vastauksista ilmeni, että palkanlaskentaprosessissa on paljon kehitettävää. Suurin osa asiakkaista oli kuitenkin tyytyväisiä palkanlaskijoiden ammattitaitoon ja yhteistyö koettiin hyväksi. Suurimmiksi ongelmiksi muodostuivat käytössä olevat ohjelmistot ja jäykät toimintatavat. Ohjelmistoja tulisi kehittää tai jopa vaihtaa parempiin ja nykyaikaisempiin. Toiminnan pitäisi olla yhdenmukaisempaa ja joustavampaa.
Tulosten pohjalta toimeksiantajalle annettiin kehitysehdotuksia. Kehitysehdotukset pohjautuivat suurimmalta osin kyselyyn vastanneiden asiakkaiden antamiin ehdotuksiin. Kehitysehdotuksissa keskityttiin saamaan palkanlaskentaprosessista toimivampi kokonaisuus niin, että asiakkaiden työmäärä vähenisi. Toimeksiantaja pystyy hyödyntämään tuloksia ja kehitysehdotuksia palkanlaskentaprosessin kehittämisessä tulevaisuudessa. Opinnäytetyö antaa mahdollisuuden jatkotutkimuksille, kuten esimerkiksi, jos toimeksiantaja haluaisi toteuttaa palkanlaskentaprosessin kehittämisen toimeksiantona toiselle opiskelijalle.