Kartan rooli ja ulkoasu fantasiakirjallisuudessa

Abstract

Opinnäytetyössä tarkasteltiin fantasiakarttojen ulkoasua ja niiden roolia fantasiakirjallisuudessa. Tavoitteena oli koota kriittisen kirjallisuuskatsauksen ja esimerkkien pohjalta yhteen ne elementit ja esitystavat, joilla fantasiakartta tyypillisesti muodostetaan. Lisäksi pyrkimyksenä oli ymmärtää fantasiakartan merkitystä ja suunnitteluprosessissa tehtävien valintojen vaikutusta siihen, mitä kartta viestii lukijalle.

Teososuudessa suunniteltiin ulkoasu Niðavellirin maailmaa esittävään fantasiakarttaan kirjaan Ginnungagabin riimut (työnimi) keväällä 2017. Kyseessä oli kolmas tekeillä oleva kirja Aurinko Kustannus Oy:n julkaisemaan ja V.M. Toivosen kirjoittamaan fantasiasarjaan Matka Asgårdiin. Toimeksiannon vastuualueet olivat kartan ulkoasun suunnittelu, kuvitus ja taitto. Tavoitteena oli maan alle levittäytyvän monikerroksisen fantasiamaailman esittäminen mielikuvitusta herättelevällä ja helposti omaksuttavalla tavalla siten, että kartta jatkaisi kirjasarjan ja sen aiempien karttojen graafista tyyliä.

Teoriaosuudessa tutustuttiin kartan tehtäviin kirjailijan työkaluna ja osana lukukokemusta sekä tarkasteltiin fantasiakarttaa erityisenä merkkijärjestelmänä. Ulkoasun osalta tarkastelun kohteena olivat fantasiakartan kartografiset ominaisuudet, maantieteelliset elementit sekä typografia, ja keskiaikainen historiallinen kartta tuotiin esiin fantasiakarttojen tyylillisenä esikuvana. Lopuksi paneuduttiin kartan suunnittelun eri vaiheisiin ja periaatteisiin. Fantasiakartan suunnittelu paljastui valikoinnin, pelkistämisen ja korostamisen prosessiksi, joka on yhdistelmä subjektiivista arvottamista, yksilöllistä tyyliä sekä historiaan ja fantasiagenreen liittyviä konventioita. Ulkoasun suunnittelun käytännöllistä näkökulmaa valotettiin opinnäytetyön teososuuden työskentelyä jäsentelemällä ja reflektoimalla.

Kartan asema fantasiakirjassa osoittautui merkittävämmäksi kuin pelkkä kuvitus tai luettelo paikannimistä: kartalla voi olla keskeinen rooli kirjoitusprosessissa, ja toisaalta kartta tarjoaa mahdollisuuden kirjan aktiiviseen ja elämykselliseen luentatapaan. Karttojen huomattiin peilaavaan tarinan miljöötä, tunnelmaa ja teemoja tai jopa fantasiamaailman taustalla piilevää ideologiaa. Loppupäätelmänä suositeltiin fantasiakarttojen taiteellisen ja viestinnällisen potentiaalin laajempaa hyödyntämistä ja tutkimusta.

This final project explores fantasy maps, their visual design and role in fantasy literature. The key elements of the fantasy map and the principles of its design process were examined as well as the map’s role in the context of writing and reading the fantasy novel. The approach to the subject was carried out through critical synthesis of previous academic discussion and research. The objective was to understand why maps are popular in fantasy literature and how the design choices affect the reading of both the novel and the accompanying map.

The practical section of the thesis describes the graphic design and illustration process of a fantasy map during May 2017. The map portrays the fictional land of Niðavellir in Ginnungagabin riimut (working title), the third upcoming book of Matka Asgårdiin, a fantasy series written by V.M. Toivonen and published by Aurinko Kustannus Oy (Inc.). The aim was to present the multilayered, underground fantasy world in an evocative yet comprehensible manner, so that the map would visually match the graphic design of the book series and its preceding maps.

In conclusion, the fantasy map often functions as the fantasy author's tool but as a part of the book, it also activates the reader and enhances the reading experience as well as the credibility of the fantasy world. The typical fantasy map combines conventions in medieval cartography and the fantasy genre with the unique style of the designer and illustrator. Designing a fantasy map is a process involving evaluation, selection, simplification and emphasis. Fantasy maps can also expose the motifs or ideologies within the story. Overall, it may be said that the hidden communicative and aesthetic potential of the fantasy map could benefit from further study and development.