Tarkkaavaisuutta vain purkista? : kirjallisuuskatsaus ADHD:n ja näkemisen oireiden yhteydestä
Malila, Jonna; Uusküla, Paula (2017)
Malila, Jonna
Uusküla, Paula
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704245275
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704245275
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia suomenkielinen kirjallisuuskatsaus ADHD-lasten näkemisestä. ADHD-lasten näkemistä on tutkittu kansainvälisesti ja näöntutkimuksen merkitystä ADHD-diagnosoinnin yhteydessä on pohdittu. Keskittymisvaikeuksien ja näkemisen yhteys on herättänyt paljon keskustelua myös optisella alalla, sillä lasten näönkäyttö on muuttunut lisääntyneen tietotekniikan käytön myötä. Opinnäytetyössä selvitetään näkemisen oireiden ja ADHD:n yhteyttä lapsilla. Vastaavanlaista opinnäytetyötä ei ole aikaisemmin tehty Suomessa. ADHD heikentää lapsen jokapäiväistä toimintakykyä ja voi aiheuttaa vaikeuksia opinnoissa ja työllistymisessä. Opinnäytetyössä selvitetään myös ADHD-lääkkeiden mahdollisia vaikutuksia näkemiseen.
Opinnäytetyö toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, jonka lisäksi haastateltiin alan asiantuntijoita. Tavoitteena oli löytää vastauksia seuraaviin tutkimuskysymyksiin: ”Minkälaisia vaikutuksia ADHD-lääkityksellä on näkemiseen?”, ”Minkälaisia näkemisen oireita ja ongelmia ADHD-lapsilla esiintyy?” ja ”Minkälainen rooli optikolla olisi tulevaisuuden työtiimissä, joka antaa ADHD-diagnooseja?” Opinnäytetyö koostuu teoriaosuudesta ja systemaattisen kirjallisuuskatsauksen prosessin kuvauksesta ja tuloksista sekä asiantuntijahaastatteluista. Haastatteluiden avulla selvitettiin alan asiantuntijoiden kokemuksia ADHD-lasten näkemisestä ja näön tutkimisesta.
Kirjallisuuskatsaukseen hyväksyttiin yhteensä 20 alkuperäistutkimusta. Hyväksytyt tutkimukset käsittelivät mm. ADHD-lasten taittovirheitä, silmien motoriikkaa, binokulariteettiä, silmän fysiologiaa ja näkemisen oireita. Tutkimuksista suurin osa käsitteli yhteyttä konvergessin heikkouden ja ADHD-diagnoosin välillä, silmien liikkeitä sekä silmien välistä fiksaatiota.
Tutkimusten perusteella ADHD-lapsilla on näkemisen ongelmia ja niistä johtuvia oireita, jotka voi helposti sekoittaa ADHD-oireisiin. Osassa tutkimuksista ADHD-lääkkeet eivät parantaneet näkemisestä johtuvia oireita. Useissa hyväksytyissä tutkimuksissa suositeltiin kattavaa näöntutkimusta ADHD-lapsille. Alan asiantuntijoiden mukaan kattava näöntutkimus tulisi olla osana ADHD:n diagnosointia.
Opinnäytetyö toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, jonka lisäksi haastateltiin alan asiantuntijoita. Tavoitteena oli löytää vastauksia seuraaviin tutkimuskysymyksiin: ”Minkälaisia vaikutuksia ADHD-lääkityksellä on näkemiseen?”, ”Minkälaisia näkemisen oireita ja ongelmia ADHD-lapsilla esiintyy?” ja ”Minkälainen rooli optikolla olisi tulevaisuuden työtiimissä, joka antaa ADHD-diagnooseja?” Opinnäytetyö koostuu teoriaosuudesta ja systemaattisen kirjallisuuskatsauksen prosessin kuvauksesta ja tuloksista sekä asiantuntijahaastatteluista. Haastatteluiden avulla selvitettiin alan asiantuntijoiden kokemuksia ADHD-lasten näkemisestä ja näön tutkimisesta.
Kirjallisuuskatsaukseen hyväksyttiin yhteensä 20 alkuperäistutkimusta. Hyväksytyt tutkimukset käsittelivät mm. ADHD-lasten taittovirheitä, silmien motoriikkaa, binokulariteettiä, silmän fysiologiaa ja näkemisen oireita. Tutkimuksista suurin osa käsitteli yhteyttä konvergessin heikkouden ja ADHD-diagnoosin välillä, silmien liikkeitä sekä silmien välistä fiksaatiota.
Tutkimusten perusteella ADHD-lapsilla on näkemisen ongelmia ja niistä johtuvia oireita, jotka voi helposti sekoittaa ADHD-oireisiin. Osassa tutkimuksista ADHD-lääkkeet eivät parantaneet näkemisestä johtuvia oireita. Useissa hyväksytyissä tutkimuksissa suositeltiin kattavaa näöntutkimusta ADHD-lapsille. Alan asiantuntijoiden mukaan kattava näöntutkimus tulisi olla osana ADHD:n diagnosointia.