Voiteluhuoltojen kehittäminen
Liimatainen, Markus (2017)
Liimatainen, Markus
Oulun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704265443
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704265443
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa arkittamon voiteluhuoltojen nykytila ja löytöjen perusteella kehittää voiteluhuoltoja. Arkittamolla oli havaittu puutteita
voiteluhuolloissa ja ohjeistukset niihin olivat puutteellisia tai työohjeiden sisältö vanhentunutta. Lisäksi ennakkohuoltojen ajoittaminen ei ole ollut sopivassa syklissä
laitteiden seisokkien kanssa. Osa voiteluhuolloista ei ole tehtävissä käynnin aikaan, joten ne pitää ajoittaa seisokille ja päinvastoin. Toisena tavoitteena oli mineraaliöljyjen korvaaminen synteettisillä öljyillä, mikäli se on laskelmien
mukaan kannattavaa.
Opinnäytetyön alussa käytiin läpi kaikki arkittamon 450 suunniteltua ennakkohuoltoa, joista eriteltiin voiteluhuollot tarkempaa kartoitusta varten. Eniten huomioita kiinnitettiin voiteluhuoltojen työohjeiden sisältöihin. Voiteluhuollot kierrettiin vanhojen ohjeiden mukaan läpi ja kirjattiin puutteet sekä kehittämiskohteet. Samalla saatiin selville, vastaavatko työohjeet nykyistä käytäntöä. Kartoituksen perusteella nähtiin, mikä on voiteluhuoltojen nykypäivän tila ja miten ne oli ajoitettu SAP-järjestelmään. Samalla nähtiin, tarvitseeko huoltoajankohtaa muuttaa.Lisäksi mineraaliöljyjen ja synteettisiä öljyjen ominaisuuksia vertailtiin ja laskettiin säästöt.
Työn pohjalta Oulun arkittamolle päätettiin vaihtaa synteettinen Mobil SHC 630 mineraaliöljyn tilalle. Laskelmien perusteella säästöä syntyy 5 vuoden aikana 4 400 euroa, kun öljyjen vaihtoväli lähes kaksinkertaistuu. Lisäksi arkkileikkurit 3 ja 4 valittiin pilottikohteeksi, jossa sovellettiin RCM:n eli luotettavuuskeskeisen kunnossapidon periaatteita. Pilottikohteissa voiteluhuoltojen ja tarkistuksen määrä puolittui. Myös työkuorma pieneni vuodessa 63,5 tuntia, josta laskettiin syntyvän seuraavalle 5 vuodelle jopa 12 700 euron säästöt. Laskelmien perusteella kannattaa RCM:n periaatteita soveltaa arkittamon ennakkohuoltojen kehittämiseen myös jatkossa.
voiteluhuolloissa ja ohjeistukset niihin olivat puutteellisia tai työohjeiden sisältö vanhentunutta. Lisäksi ennakkohuoltojen ajoittaminen ei ole ollut sopivassa syklissä
laitteiden seisokkien kanssa. Osa voiteluhuolloista ei ole tehtävissä käynnin aikaan, joten ne pitää ajoittaa seisokille ja päinvastoin. Toisena tavoitteena oli mineraaliöljyjen korvaaminen synteettisillä öljyillä, mikäli se on laskelmien
mukaan kannattavaa.
Opinnäytetyön alussa käytiin läpi kaikki arkittamon 450 suunniteltua ennakkohuoltoa, joista eriteltiin voiteluhuollot tarkempaa kartoitusta varten. Eniten huomioita kiinnitettiin voiteluhuoltojen työohjeiden sisältöihin. Voiteluhuollot kierrettiin vanhojen ohjeiden mukaan läpi ja kirjattiin puutteet sekä kehittämiskohteet. Samalla saatiin selville, vastaavatko työohjeet nykyistä käytäntöä. Kartoituksen perusteella nähtiin, mikä on voiteluhuoltojen nykypäivän tila ja miten ne oli ajoitettu SAP-järjestelmään. Samalla nähtiin, tarvitseeko huoltoajankohtaa muuttaa.Lisäksi mineraaliöljyjen ja synteettisiä öljyjen ominaisuuksia vertailtiin ja laskettiin säästöt.
Työn pohjalta Oulun arkittamolle päätettiin vaihtaa synteettinen Mobil SHC 630 mineraaliöljyn tilalle. Laskelmien perusteella säästöä syntyy 5 vuoden aikana 4 400 euroa, kun öljyjen vaihtoväli lähes kaksinkertaistuu. Lisäksi arkkileikkurit 3 ja 4 valittiin pilottikohteeksi, jossa sovellettiin RCM:n eli luotettavuuskeskeisen kunnossapidon periaatteita. Pilottikohteissa voiteluhuoltojen ja tarkistuksen määrä puolittui. Myös työkuorma pieneni vuodessa 63,5 tuntia, josta laskettiin syntyvän seuraavalle 5 vuodelle jopa 12 700 euron säästöt. Laskelmien perusteella kannattaa RCM:n periaatteita soveltaa arkittamon ennakkohuoltojen kehittämiseen myös jatkossa.