Perhelähtöinen työskentely lapsen kuntoutusprosessissa : perhelähtöisen työskentelyn kehittäminen Vaalijalan osaamis- ja tukikeskuksen lasten kuntoutusyksiköissä
Kauppinen, Piia (2017)
Kauppinen, Piia
Savonia-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705015865
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705015865
Tiivistelmä
Suomessa tehostettua tai erityistä tukea sai yhteensä noin 85 000 lasta vuonna 2015. Pitkäaikaissairaat tai vammaiset lapset tarvitsevat runsaasti yhteiskunnan voimavaroja. Pitkäaikaissairaus tai vammaisuus koskettaa laajempaa ihmisryhmää, jos otetaan huomioon myös muut perheenjäsenet. Nykyisessä palvelujärjestelmässä palveluiden, toiminnan ja asiakkaiden tarpeet eivät kohtaa. Muutospaineisiin vastataan uusia ja erilaisia yhteistyömalleja sekä perheen tukemista kehittämällä. Vaalijalan osaamis- ja tukikeskus tuottaa kuntoutus- ja tukipalveluja erityistä tukea tarvitseville henkilöille ja heidän läheisilleen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata perhelähtöisen työskentelyn keskeisiä piirteitä Vaalijalan osaamis- ja tukikeskuksen nuorten kuntoutusyksiköissä sekä löytää uusia näkökulmia perhelähtöisen työskentelyn toteuttamiseen. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää Vaalijalan osaamis- ja tukikeskuksen lasten kuntoutuspalveluja perhelähtöisempään suuntaan.
Tutkimus on laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin ryhmähaastattelemalla Vaalijalan osaamis- ja tukikeskuksen lasten kuntoutusyksiköiden työntekijöitä ja kuntoutusyksiköiden kanssa yhteistyötä tekeviä kuntoutuksen asiantuntijoita. Ryhmähaastattelut toteutettiin teemahaastatteluina. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että perhelähtöisen työskentelyn piirteitä kuntoutusyksiköiden työskentelyssä on, mutta työskentely on vielä sairaus- ja asiantuntijakeskeistä. Tutkimustulokset osoittavat, että lapsen perhelähtöinen kuntoutusprosessi rakentuu koko perheen hyvinvoinnin huomioimisesta, arjen hallinnan tukemisesta, tiedon ja vastuun jakamisesta ja perheen asiantuntijuuden korostamisesta myönteisessä yhteistyösuhteessa perheen ja verkoston kanssa. Tutkimustulokset nostavat kehitysehdotuksia perheiden osallistamisen keinojen kehittämiseksi sekä perheiden ja yksittäisten perheenjäsenten huomioinnin ja tuen kehittämiseksi. Lisäksi tutkimus nostaa kehitysehdotuksia perheen arjen hallinnan tukemisen keinojen kehittämiseksi sekä nostaa kehitysehdotuksia kuntoutusyksiköiden toimintaan ja käytänteihin, jotta rakenteet voisivat tukea perhelähtöisen työskentelyn toteutumista. Tutkimustulokset nostavat kehitysehdotuksia tiedon ja vastuun jakamiseen ja myönteisen yhteistyösuhteen rakentamiseen perheen ja kuntoutusyksiköiden välille.
Työtä voidaan hyödyntää perhelähtöisen työskentelyn kehittämisessä ja Vaalijalan henkilökunnan osaamisen kehitystarpeiden kartoituksessa sekä kuntoutusyksiköiden sisäisen osaamistarpeen ja työnjaon määrittelyssä. Lisäksi tuloksia voidaan hyödyntää perhelähtöisen työskentelyn kehittämisessä myös muissa organisaatioissa. Jatkotutkimushaasteita ovat vanhempien kokemuksien kuuleminen perhelähtöisten palveluiden toteutumisesta, sähköisten palveluiden parempi hyödyntäminen perhelähtöisessä kuntoutuksessa ja sisaruksille annettavan tuen kehittäminen kuntoutuksessa.
Tutkimus on laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin ryhmähaastattelemalla Vaalijalan osaamis- ja tukikeskuksen lasten kuntoutusyksiköiden työntekijöitä ja kuntoutusyksiköiden kanssa yhteistyötä tekeviä kuntoutuksen asiantuntijoita. Ryhmähaastattelut toteutettiin teemahaastatteluina. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että perhelähtöisen työskentelyn piirteitä kuntoutusyksiköiden työskentelyssä on, mutta työskentely on vielä sairaus- ja asiantuntijakeskeistä. Tutkimustulokset osoittavat, että lapsen perhelähtöinen kuntoutusprosessi rakentuu koko perheen hyvinvoinnin huomioimisesta, arjen hallinnan tukemisesta, tiedon ja vastuun jakamisesta ja perheen asiantuntijuuden korostamisesta myönteisessä yhteistyösuhteessa perheen ja verkoston kanssa. Tutkimustulokset nostavat kehitysehdotuksia perheiden osallistamisen keinojen kehittämiseksi sekä perheiden ja yksittäisten perheenjäsenten huomioinnin ja tuen kehittämiseksi. Lisäksi tutkimus nostaa kehitysehdotuksia perheen arjen hallinnan tukemisen keinojen kehittämiseksi sekä nostaa kehitysehdotuksia kuntoutusyksiköiden toimintaan ja käytänteihin, jotta rakenteet voisivat tukea perhelähtöisen työskentelyn toteutumista. Tutkimustulokset nostavat kehitysehdotuksia tiedon ja vastuun jakamiseen ja myönteisen yhteistyösuhteen rakentamiseen perheen ja kuntoutusyksiköiden välille.
Työtä voidaan hyödyntää perhelähtöisen työskentelyn kehittämisessä ja Vaalijalan henkilökunnan osaamisen kehitystarpeiden kartoituksessa sekä kuntoutusyksiköiden sisäisen osaamistarpeen ja työnjaon määrittelyssä. Lisäksi tuloksia voidaan hyödyntää perhelähtöisen työskentelyn kehittämisessä myös muissa organisaatioissa. Jatkotutkimushaasteita ovat vanhempien kokemuksien kuuleminen perhelähtöisten palveluiden toteutumisesta, sähköisten palveluiden parempi hyödyntäminen perhelähtöisessä kuntoutuksessa ja sisaruksille annettavan tuen kehittäminen kuntoutuksessa.