Savukaasupesurista saatavan sekundäärilämmön käyttökohteet
Jokelainen, Ville (2017)
Jokelainen, Ville
Oulun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705025899
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705025899
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on tehty Stora Enso Oyj:n Oulun tehtaalle. Tähän saakka Oulun tehtaalla on savukaasupesurista saatavaa sekundäärienergiaa käytetty ”ilmaisena energiana” eri kulutuskohteissa. Verottaja tulkitsee nykyisin soodakattilan savukaasupesurilta tulevan sekundäärilämmön osaksi voimalaitoksen tuottamaa hyötylämpöä. Tulkinnan vuoksi verollisten polttoaineiden osuus energiantuotannossa kasvaa. Jatkossa pitäisi pystyä luotettavasti määrittämään savukaasupesurin hyötykäyttöön luovutetun sekundäärilämmön määrä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia savukaasupesurista saatavan hyötylämmön käyttökohteet, niissä kulutettavan lämpöenergian määrä sekä se, mihin kohteisiin tulisi lisätä mittaukset tarkan kulutuksen määrittämiseksi. Työssä oli myös huomioitava energiaverotuksen näkökulma siten, että pesuriveden kannattavimmat käyttökohteet tulisivat esille.
Työssä tehtiin Oulun tehtaalla olevaan Savcor Wedge-ohjelmistoon pesuriveden käytöstä kaavio, johon lisättiin olemassa olevat mittauspisteet sekä laskennallisia mittauksia. Laskennallisilla mittauksilla pystytään helposti seuraamaan pesuriveden lämmön käyttökohteita ja määrittämään pitemmältä aikaväliltä veron perusteena olevan sekundäärilämmön määrä.
Tutkimuksessa huomattiin, että verottajan tulkitsemassa voimalaitoksen omakäyttölämmön määritelmässä on jäänyt kaksi käyttökohdetta laittamatta omakäyttölämmöksi. Näissä kohteissa pesuriveden hyödyntäminen olisi verottoman käytön alaista. Ensisijaisen tärkeää olisi lisätä virtausmittaus kanaaliin ajettavalle pesurivedelle, joka säätyy paineensäätösäiliön pinnansäädön mukaan. Nykyisellään tämä kanaaliin menevä osuus on laskettuna hyötykäyttöön luovutetun lämmön määrässä, joten mittauksen asentamalla veron perusteena olevan lämmön määrä pienenisi.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia savukaasupesurista saatavan hyötylämmön käyttökohteet, niissä kulutettavan lämpöenergian määrä sekä se, mihin kohteisiin tulisi lisätä mittaukset tarkan kulutuksen määrittämiseksi. Työssä oli myös huomioitava energiaverotuksen näkökulma siten, että pesuriveden kannattavimmat käyttökohteet tulisivat esille.
Työssä tehtiin Oulun tehtaalla olevaan Savcor Wedge-ohjelmistoon pesuriveden käytöstä kaavio, johon lisättiin olemassa olevat mittauspisteet sekä laskennallisia mittauksia. Laskennallisilla mittauksilla pystytään helposti seuraamaan pesuriveden lämmön käyttökohteita ja määrittämään pitemmältä aikaväliltä veron perusteena olevan sekundäärilämmön määrä.
Tutkimuksessa huomattiin, että verottajan tulkitsemassa voimalaitoksen omakäyttölämmön määritelmässä on jäänyt kaksi käyttökohdetta laittamatta omakäyttölämmöksi. Näissä kohteissa pesuriveden hyödyntäminen olisi verottoman käytön alaista. Ensisijaisen tärkeää olisi lisätä virtausmittaus kanaaliin ajettavalle pesurivedelle, joka säätyy paineensäätösäiliön pinnansäädön mukaan. Nykyisellään tämä kanaaliin menevä osuus on laskettuna hyötykäyttöön luovutetun lämmön määrässä, joten mittauksen asentamalla veron perusteena olevan lämmön määrä pienenisi.