TCe500-vaahdotustankin automaatiosaneeraus
Suhonen, Petteri (2017)
Suhonen, Petteri
Oulun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705025916
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705025916
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli siirtää TCe500 vaahdotustankin ohjaus tankin toimittajan järjestelmästä laitoksen omaan automaatiojärjestelmään. Tällä tapaa ohjattavuus ja sitä myötä vaahdotustankin tuotto paranisivat. Työn toimeksiantajana oli Boliden AB, joka on yksi Euroopan suurimpia metallialan yrityksiä. Työ tehtiin Bolidenin vastikään hankkimalle Kevitsan kaivokselle Sodankylään.
Vaahdotustankin toiminnan ymmärtämisen kannalta oli oleellista, että vaahdotus-prosessin toiminta olisi tiedossa. Tämä tieto saatiin oppikirjoista, yrityksen dokumentaatiosta ja kurssilta. Aikaisempaa kokemusta prosessin toiminnasta oli jo entuudestaan, mutta ei näin syvällisellä tasolla. Vaahdotusprosessin toimintaan perehdyttyä käytiin läpi lähdeaineistoa, joka saatiin laitetoimittajalta. Lähdeaineiston suppeuden takia suurin osa selvitystyöstä tehtiin lopulta kentällä ja toimeksiantajan henkilöstön kanssa.
Lähtöaineiston jälkeen alkoi suunnittelu, johon kuului tilanteen kartoitus, ajanhallinta, laitelistaus, I/O-listaus, dokumenttien päivitys ja toiminnankuvausten laatiminen, käyttöönottosuunnitelma ja ohjelman suunnittelu.
Suunnittelun jälkeen tehtiin valmistelut, jotta käyttöönottoon ei menisi liikaa aikaa. Käyttöönoton suunnittelussa kävi ilmi, että käyttöönotolliset toimenpiteet tuli suorittaa seisokin aikana tai tankin ollessa ohitettuna. Jälkimmäinen vaihtoehto ei ollut tuotannollisista syistä järkevää, joten työ suoritettiin sopivassa seisokissa.
Työn tuloksena vaahdotustankin ohjattavuus, vianmääritys ja toiminta paranivat.
Vaahdotustankin toiminnan ymmärtämisen kannalta oli oleellista, että vaahdotus-prosessin toiminta olisi tiedossa. Tämä tieto saatiin oppikirjoista, yrityksen dokumentaatiosta ja kurssilta. Aikaisempaa kokemusta prosessin toiminnasta oli jo entuudestaan, mutta ei näin syvällisellä tasolla. Vaahdotusprosessin toimintaan perehdyttyä käytiin läpi lähdeaineistoa, joka saatiin laitetoimittajalta. Lähdeaineiston suppeuden takia suurin osa selvitystyöstä tehtiin lopulta kentällä ja toimeksiantajan henkilöstön kanssa.
Lähtöaineiston jälkeen alkoi suunnittelu, johon kuului tilanteen kartoitus, ajanhallinta, laitelistaus, I/O-listaus, dokumenttien päivitys ja toiminnankuvausten laatiminen, käyttöönottosuunnitelma ja ohjelman suunnittelu.
Suunnittelun jälkeen tehtiin valmistelut, jotta käyttöönottoon ei menisi liikaa aikaa. Käyttöönoton suunnittelussa kävi ilmi, että käyttöönotolliset toimenpiteet tuli suorittaa seisokin aikana tai tankin ollessa ohitettuna. Jälkimmäinen vaihtoehto ei ollut tuotannollisista syistä järkevää, joten työ suoritettiin sopivassa seisokissa.
Työn tuloksena vaahdotustankin ohjattavuus, vianmääritys ja toiminta paranivat.