IEEE 802.11n/ac -standardien suorituskyky
Kettunen, Siiri (2017)
Kettunen, Siiri
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705036106
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705036106
Tiivistelmä
Tämän insinöörityön tavoitteena oli tutkia 802.11n- ja 802.11ac-standardien suorituskykyä. Tutkimuksen lähtökohtana toimi aikaisempi tietoverkkoprojektiopintokokonaisuuden yhteydessä tehty ryhmätyö, jossa mitattiin 802.11n/ac-yhteensopivien tukiasemien suorituskykyä. Molemmissa projekteissa toimeksiantajana oli Datarocks Oy.
Insinöörityön teoriaosuudessa käydään läpi langattomien verkkojen tiedonsiirtonopeuteen vaikuttavia tekijöitä sekä IEEE 802.11 -standardin keskeisimpiä elementtejä. Käytännön osuudessa tehtiin tiedonsiirtonopeusmittauksia kahdelle kontrolleripohjaiselle tukiasemalle ja yhdelle langattomalle reitittimelle. Kaikki testeissä käytetyt 802.11ac-yhteensopivat tukiasemat perustuivat standardin luonnosversioon. Tiedonsiirtonopeutta mitattiin kuljetuskerrokselta Iperf-työkalun avulla. Projektissa testattiin myös TCP/UDP-protokollien suorituskykyä ja TCP-ikkunan koon vaikutusta tiedonsiirtonopeuteen. Lisäksi langattomalla reitittimellä testattiin WPA2-salauksen vaikutusta tiedonsiirtonopeuteen.
802.11ac-luonnosstandardilla suurimmaksi tiedonsiirtonopeudeksi saatiin noin 280 Mb/s ja 802.11n-standardilla noin 220 Mb/s. Tässä tutkielmassa saadut mittaustulokset toimivat suuntaa antavana arviona 802.11n/ac-standardien suorituskyvystä. Lähtökohtana toimineessa tietoverkkoprojektissa kartoitettiin mittausympäristön häiriötasoa sekä häiriöiden vaikutusta tiedonsiirtonopeuteen. Näitä mittaustuloksia hyödynnettiin myös tämän insinöörityöprojektin mittaustulosten käsittelyssä.
Toisen aallon ac-laitteet ovat tulleet markkinoille vuoden 2016 loppupuolella, eikä ac-luonnosstandardilla tehtyjä mittauksia voi suoraan soveltaa niiden suorituskyvyn arvioimisessa. Mittaustuloksia voi kuitenkin tarvittaessa käyttää vertailukohtana olemassa olevien WLAN-ympäristöjen optimoinnissa tai uudempien standardiversioiden suorituskyvyn mittaamisessa.
Insinöörityön teoriaosuudessa käydään läpi langattomien verkkojen tiedonsiirtonopeuteen vaikuttavia tekijöitä sekä IEEE 802.11 -standardin keskeisimpiä elementtejä. Käytännön osuudessa tehtiin tiedonsiirtonopeusmittauksia kahdelle kontrolleripohjaiselle tukiasemalle ja yhdelle langattomalle reitittimelle. Kaikki testeissä käytetyt 802.11ac-yhteensopivat tukiasemat perustuivat standardin luonnosversioon. Tiedonsiirtonopeutta mitattiin kuljetuskerrokselta Iperf-työkalun avulla. Projektissa testattiin myös TCP/UDP-protokollien suorituskykyä ja TCP-ikkunan koon vaikutusta tiedonsiirtonopeuteen. Lisäksi langattomalla reitittimellä testattiin WPA2-salauksen vaikutusta tiedonsiirtonopeuteen.
802.11ac-luonnosstandardilla suurimmaksi tiedonsiirtonopeudeksi saatiin noin 280 Mb/s ja 802.11n-standardilla noin 220 Mb/s. Tässä tutkielmassa saadut mittaustulokset toimivat suuntaa antavana arviona 802.11n/ac-standardien suorituskyvystä. Lähtökohtana toimineessa tietoverkkoprojektissa kartoitettiin mittausympäristön häiriötasoa sekä häiriöiden vaikutusta tiedonsiirtonopeuteen. Näitä mittaustuloksia hyödynnettiin myös tämän insinöörityöprojektin mittaustulosten käsittelyssä.
Toisen aallon ac-laitteet ovat tulleet markkinoille vuoden 2016 loppupuolella, eikä ac-luonnosstandardilla tehtyjä mittauksia voi suoraan soveltaa niiden suorituskyvyn arvioimisessa. Mittaustuloksia voi kuitenkin tarvittaessa käyttää vertailukohtana olemassa olevien WLAN-ympäristöjen optimoinnissa tai uudempien standardiversioiden suorituskyvyn mittaamisessa.