Muistisairaan ja omaisen hoitopolku : analyysi Keski-Uudenmaan muistiyhdistyksen jäsenten kokemuksista

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Keski-Uudenmaan Muistiluotsin jäsenten kokemuksia hoitopolun varrelta. Opinnäytetyön työelämäkumppani oli Uudenmaan Muistiluotsi. Muistiluotsin toiminta oli kasvanut Keski-Uudenmaalle vuonna 2016 ja he tarvitsivat nykytila-katsauksen. Katsauksen avulla Uudenmaan Muistiluotsi voi kehittää toimintaansa Keski-Uudellamaalla.

Opinnäytetyössä käytettiin sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia työmenetelmiä. Aineisto saatiin postikyselyn muodossa. Kyselyn aineisto syötettiin ja määriteltiin SPSS-tilasto-ohjelman avulla. Aineiston analysoinnissa käytettiin ristiintaulukointia. Tämän avulla luokiteltiin eri muuttujien yhteyksiä toisiinsa. Tavoitteena oli avata tuloksia sekä kirjallisesti että visuaalisesti graafisten esitysten avulla.

Postikyselyyn vastasi 62 yhdistyksen jäsentä. Kyselyitä lähetettiin 290 kappaletta. Vastausprosentti oli 21 prosenttia. Tulosten avulla saatiin vastaajien subjektiivisia kokemuksia hoitopolusta. Tämän lisäksi tulosten avulla saatiin kokemustietoa palveluiden riittävyydestä ja laadusta. Opinnäytetyössä tarkasteltiin alueellisia eroja Keski-Uudenmaan muistiyhdistysten alueilla. Alueellisia eroja tarkasteltiin myös aikaisempiin kyselyihin.

Opinnäytetyö tuotti kokemustietoa muistisairaan ja omaisen hoitopolusta. Tämän avulla voidaan tarkastella hoitopolun hauraita kohtia. Tulosten avulla pystytään tarkastelemaan palveluiden käytettävyyttä. Opinnäytetyössä nousi monta ajankohtaista aihetta josta voisi tehdä jatkotutkimusta. Syynä on tutkimuksen teema kokemuksista. Nostamme tähän työhön kolme jatkotutkimusaihetta. Näitä ovat ravinto, muistisairaus ilman omaisia ja negatiiviset kokemukset.

The aim of this thesis was to get experiential information from members of a memory society in Uusimaa county in Southern Finland on their treatment path. This thesis was made in cooperation with Muistiluotsi Memory Society that expanded their activity in the region in 2016 and therefore were in need of a present state overview. With the help of this overview, they can develop their activity.

The study was carried out by combining quantitative and qualitative research methods. The data was collected by using a questionnaire sent by post. The data received from the questionnaires was analysed with the help of a SPSS-statistical software program. Cross-tabulation was used in order to analyse the data which made it possible to classify the common factors The aim was to present the results in both written form and visually appealing graphical representations.

The questionnaire was sent to 290 members of the Memory Association. The total number of responses was 62 and the answer percentage was 21. The results provided information about the participants’ experiences during the treatment path. In addition, the results gave experiential information on the sufficiency and the quality of services. Regional differences in the area were addressed in the thesis.

The thesis provided experiential knowledge of the treatment path for both the people with a memory disorder and their relatives. The experiential knowledge gathered allows us to examine the weak points in the treatment path. The received results can be used to monitor the usability of the services. The thesis raised many issues that could be studied further. In this thesis we present three suggestions for further research topics: nutrition, having a memory disease without the support of relatives and negative experiences during the treatment path.