Tehohoitopotilaan suunhoito
Stauffer, Hilja-Maaria; Virolainen, Mikko (2017)
Stauffer, Hilja-Maaria
Virolainen, Mikko
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705015891
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705015891
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on osa MobiDent – Applikaatio kotihoidon asiakkaiden suun terveyden edistämiseksi -hanketta, jonka tarkoituksena on tukea omaishoitajia ja kotihoidon hoitajia ikääntyneiden suunhoidossa asiakkaan kotona. Työtä tullaan hyödyntämään osana applikaation kehittämiseen tarkoitettua teoriatietoa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, miten kriittisesti sairaan potilaan suun terveyttä hoidetaan näyttöön perustuvasti. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, joka auttaa tehohoidon suunhoidon kehittämisessä. Tutkimuskysymyksemme oli: Mitkä ovat suunhoidon hyvät käytännöt tehohoidossa?
Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena soveltaen systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmää. Tiedonhaku tehtiin kolmeen eri tietokantaan, Medic, CINAHL ja MEDLINE, ja aineistoksi valikoitui 19 tutkimusartikkelia, jotka vastasivat tutkimuskysymykseen. Aineistoon kuului sekä hoitosuosituksia että empiirisiä tutkimuksia. Aineisto analysoitiin soveltaen induktiivisen eli aineistolähtöisen sisällönanalyysin periaatteita.
Kriittisesti sairaan potilaan suun hoitoa on tutkittu paljon viimevuosina, mutta näyttö on vielä osittain ristiriitaista. Yleisimpiin suunhoidon hyviin käytäntöihin kuului hampaiden harjaus, klooriheksidiinin käyttö suunhoidossa, potilaan pitäminen kohoasennossa ja intubaatioputken kuffin paineen tarkka kontrollointi. Monen hoitosuosituksen kohdalla mainittiin myös, että jo yhteisten käytäntöjen olemassaololla oli positiivinen vaikutus potilaiden suun terveydelle, sen sisällön yksittäisten ohjeiden näyttöön perustuvuudesta huolimatta. Muuten tuloksissa korostuivat yleiset hoitotyön hyvät käytännöt, kuten hyvä aseptiikka, yksilöllinen ja systemaattinen hoito sekä hoitajille annettu koulutus.
Opinnäytetyön tulokset noudattivat aikaisempaa tutkimustietoa ja nykyisiä hoitosuosituksia. Jatkotutkimusta voisi kuitenkin tehdä hyvän suunhoidon vaikutuksesta potilaiden hyvinvoinnille ja sairaanhoitajien suunhoidon osaamisesta ja noudattamisesta käytännössä.
Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena soveltaen systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmää. Tiedonhaku tehtiin kolmeen eri tietokantaan, Medic, CINAHL ja MEDLINE, ja aineistoksi valikoitui 19 tutkimusartikkelia, jotka vastasivat tutkimuskysymykseen. Aineistoon kuului sekä hoitosuosituksia että empiirisiä tutkimuksia. Aineisto analysoitiin soveltaen induktiivisen eli aineistolähtöisen sisällönanalyysin periaatteita.
Kriittisesti sairaan potilaan suun hoitoa on tutkittu paljon viimevuosina, mutta näyttö on vielä osittain ristiriitaista. Yleisimpiin suunhoidon hyviin käytäntöihin kuului hampaiden harjaus, klooriheksidiinin käyttö suunhoidossa, potilaan pitäminen kohoasennossa ja intubaatioputken kuffin paineen tarkka kontrollointi. Monen hoitosuosituksen kohdalla mainittiin myös, että jo yhteisten käytäntöjen olemassaololla oli positiivinen vaikutus potilaiden suun terveydelle, sen sisällön yksittäisten ohjeiden näyttöön perustuvuudesta huolimatta. Muuten tuloksissa korostuivat yleiset hoitotyön hyvät käytännöt, kuten hyvä aseptiikka, yksilöllinen ja systemaattinen hoito sekä hoitajille annettu koulutus.
Opinnäytetyön tulokset noudattivat aikaisempaa tutkimustietoa ja nykyisiä hoitosuosituksia. Jatkotutkimusta voisi kuitenkin tehdä hyvän suunhoidon vaikutuksesta potilaiden hyvinvoinnille ja sairaanhoitajien suunhoidon osaamisesta ja noudattamisesta käytännössä.