Älykkäät patoluukut sekaviemäriverkoston ylivuotoreittien hallinnassa
Pelho, Arttu (2017)
Pelho, Arttu
Savonia-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705036139
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705036139
Tiivistelmä
Helsingin kantakaupungin alueella sijaitsee Suomen laajin sekaviemäriverkosto, jossa tapahtuu ylivuotoja useita kertoja vuodessa rankkasateiden seurauksena. Ylivuotojen mukana ympäristöön pääsee esimerkiksi ravinteita, orgaanista ainesta sekä mikrobeja, jotka heikentävät ympäröivän vesistön tilaa. Ylivuotokaivot sijaitsevat vesistön rannassa ja niiden korkeusasema on melko lähellä merenpintaa, jolloin merenpinnan noustessa väliaikaisesti sääolosuhteiden takia, ylivuotokynnykset jäävät veden alle ja merivettä pääsee vuotamaan sisään sekaviemäriverkostoon. Verkostoon päässyt merivesi aiheuttaa ylimääräisiä pumppauskustannuksia ja haittaa jätevedenpuhdistamon toimintaa.
Insinöörityön tavoitteena oli selvittää Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymälle älykkäiden patoluukkujen vaikutukset ja kustannusnäkökohdat Helsingin sekaviemäriverkoston ylivuotokaivoihin asennettaessa. Tulokseksi oli tarkoitus saada konkreettinen kustannuslaskelma, josta selviää älykkäiden patoluukkujen tuomat säästöt ja investointikustannukset. Työssä selvitettiin myös älykkäiden patoluukkujen käyttöä maailmalla.
Työn perustaksi tehtiin ensimmäisenä kirjallisuusselvitys älykkäistä luukuista sekaviemäriverkostossa. Työtä jatkettiin selvittämällä Helsingin sekaviemäriverkoston vesistöön päätyvien ylivuotojen määrä ja laatu. Ylivuotovesille määritettiin hinta Tanskassa käytössä olevan jätevesiveron pohjalta. Seuraavana vaiheena määritettiin keino arvioida sekaviemäriin sisään vuotavan meriveden määriä. Arviot päätettiin tehdä Torricellin lain pohjalta. Sisään vuotavan meriveden kustannusvaikutusten tarkastelu pohjautui HSY:n jätevesipuolelta saatuihin tietoihin jäteveden pumppauskustannuksista verkostossa sekä käsittelykustannuksista jätevedenpuhdistamolla.
Työn tuloksena saatiin kustannuslaskelma älykkäiden patoluukkujen asentamisen kannattavuudesta sekä kirjallisuustutkimus älykkäiden luukkujen käytöstä maailmalla. Tuloksena saatiin myös arviot älykkäiden patoluukkujen asentamisen imagollisista ja ympäristöllisistä vaikutuksista. Työn tuloksena tehtiin myös hahmotelma investointisuunnitelmasta sekä annettiin ehdotuksia sekaviemäriverkoston kehittämiseen. Työn tuloksia voidaan käyttää perusteltaessa älykkäiden patoluukkujen tarvetta osana Helsingin sekaviemäriverkostoa. Lisäksi työn tulosten pohjalta voidaan jatkaa sekaviemäriverkoston kehittämistä.
Insinöörityön tavoitteena oli selvittää Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymälle älykkäiden patoluukkujen vaikutukset ja kustannusnäkökohdat Helsingin sekaviemäriverkoston ylivuotokaivoihin asennettaessa. Tulokseksi oli tarkoitus saada konkreettinen kustannuslaskelma, josta selviää älykkäiden patoluukkujen tuomat säästöt ja investointikustannukset. Työssä selvitettiin myös älykkäiden patoluukkujen käyttöä maailmalla.
Työn perustaksi tehtiin ensimmäisenä kirjallisuusselvitys älykkäistä luukuista sekaviemäriverkostossa. Työtä jatkettiin selvittämällä Helsingin sekaviemäriverkoston vesistöön päätyvien ylivuotojen määrä ja laatu. Ylivuotovesille määritettiin hinta Tanskassa käytössä olevan jätevesiveron pohjalta. Seuraavana vaiheena määritettiin keino arvioida sekaviemäriin sisään vuotavan meriveden määriä. Arviot päätettiin tehdä Torricellin lain pohjalta. Sisään vuotavan meriveden kustannusvaikutusten tarkastelu pohjautui HSY:n jätevesipuolelta saatuihin tietoihin jäteveden pumppauskustannuksista verkostossa sekä käsittelykustannuksista jätevedenpuhdistamolla.
Työn tuloksena saatiin kustannuslaskelma älykkäiden patoluukkujen asentamisen kannattavuudesta sekä kirjallisuustutkimus älykkäiden luukkujen käytöstä maailmalla. Tuloksena saatiin myös arviot älykkäiden patoluukkujen asentamisen imagollisista ja ympäristöllisistä vaikutuksista. Työn tuloksena tehtiin myös hahmotelma investointisuunnitelmasta sekä annettiin ehdotuksia sekaviemäriverkoston kehittämiseen. Työn tuloksia voidaan käyttää perusteltaessa älykkäiden patoluukkujen tarvetta osana Helsingin sekaviemäriverkostoa. Lisäksi työn tulosten pohjalta voidaan jatkaa sekaviemäriverkoston kehittämistä.