Hoitohenkilöstön kokema väkivalta tai sen uhka kotihoidossa
Niemelä, Anu (2017)
Niemelä, Anu
Vaasan ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705036239
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705036239
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko Kuntayhtymä Kaksineuvoisen kotihoidossa fyysistä tai psyykkistä väkivaltaa tai sen uhkaa ja miten kyseisiä tapahtumia ennaltaehkäistään ja hoidetaan. Lisäksi haluttiin selvittää vaikuttaako väkivalta tai sen uhka työntekoon ja mitkä olivat väkivallan tai uhkailun syyt. Tavoitteena oli, että työnantaja saa tietoa mahdollisista väkivaltatapahtumista, ja pystyy hyödyntämään tutkimuksesta saatua tietoa käytännössä, esimerkiksi parantamalla ennaltaehkäisevää toimintaa ja väkivaltatilanteiden jälkipuintia. Tavoitteena oli myös lisätä työntekijöiden tietoisuutta asiasta, jotta heillä on mahdollisuus vaikuttaa ennaltaehkäisevästi tapahtumiin sekä omaan työturvallisuuteensa.
Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään väkivaltaa, väkivallan uhkaa ja väkivallan ehkäisyä sekä kotihoitoa. Tutkimus on kvantitatiivinen ja sen aineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla. Tulokset analysoitiin SPSS-ohjelmaa käyttäen. Kyselyyn vastasi yhteensä 72 hoitoalan työntekijää.
Tutkimustulosten perusteella 80,6 % vastanneista työntekijöistä oli kokenut väkivaltaa tai sen uhkaa. Tulokset osoittivat, että enemmistö oli kokenut psyykkistä väkivaltaa kuin fyysistä väkivaltaa. Vastaajilta kysyttiin myös kuinka usein he olivat kokeneet väkivaltaa tai sen uhkaa. Valtaosalle vastaajista sitä oli tapahtunut kuitenkin harvoin. Yleisimmin väkivallan taustalla olivat olleet muistisairaat asiakkaat sekä mielenterveysasiakkaat, johtuen asiakkaan aggressiivisuudesta tai provosoitumisesta. Yli puolet vastanneista ei ollut tehnyt HaiPro-ilmoitusta tapahtuneesta väkivallasta tai sen uhasta. Apua ja tukea oli saatu keskustelemalla työkavereiden sekä esimiehen kanssa. Kuitenkin lähes 70 % vastanneista ei ollut hakenut apua. Väkivalta ja sen uhka aiheuttivat erilaisia tuntemuksia työntekijöissä, kuten ahdistusta, turvattomuutta ja pelkoa, mutta eivät juurikaan työpoissaoloja. Enemmistö vastaajista oli saanut mielestään riittävän turvallisuusperehdytyksen työhönsä. Lisäksi yli puolet vastaajista koki, että työpaikalla oli kerrottu väkivallan tai sen uhan riskeistä. Kuitenkin lähes puolet vastaajista oli sitä mieltä, että yksintyöskentelyn turvallisuuteen ei ollut kiinnitetty huomiota.
Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään väkivaltaa, väkivallan uhkaa ja väkivallan ehkäisyä sekä kotihoitoa. Tutkimus on kvantitatiivinen ja sen aineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla. Tulokset analysoitiin SPSS-ohjelmaa käyttäen. Kyselyyn vastasi yhteensä 72 hoitoalan työntekijää.
Tutkimustulosten perusteella 80,6 % vastanneista työntekijöistä oli kokenut väkivaltaa tai sen uhkaa. Tulokset osoittivat, että enemmistö oli kokenut psyykkistä väkivaltaa kuin fyysistä väkivaltaa. Vastaajilta kysyttiin myös kuinka usein he olivat kokeneet väkivaltaa tai sen uhkaa. Valtaosalle vastaajista sitä oli tapahtunut kuitenkin harvoin. Yleisimmin väkivallan taustalla olivat olleet muistisairaat asiakkaat sekä mielenterveysasiakkaat, johtuen asiakkaan aggressiivisuudesta tai provosoitumisesta. Yli puolet vastanneista ei ollut tehnyt HaiPro-ilmoitusta tapahtuneesta väkivallasta tai sen uhasta. Apua ja tukea oli saatu keskustelemalla työkavereiden sekä esimiehen kanssa. Kuitenkin lähes 70 % vastanneista ei ollut hakenut apua. Väkivalta ja sen uhka aiheuttivat erilaisia tuntemuksia työntekijöissä, kuten ahdistusta, turvattomuutta ja pelkoa, mutta eivät juurikaan työpoissaoloja. Enemmistö vastaajista oli saanut mielestään riittävän turvallisuusperehdytyksen työhönsä. Lisäksi yli puolet vastaajista koki, että työpaikalla oli kerrottu väkivallan tai sen uhan riskeistä. Kuitenkin lähes puolet vastaajista oli sitä mieltä, että yksintyöskentelyn turvallisuuteen ei ollut kiinnitetty huomiota.