Korjausrakentamisen opetuksen kehittäminen toisen asteen koulutuksessa : Työpaikkaohjaajan koulutuksen kehittyminen Stadin ammattiopistossa
Salminen, Simopekka (2017)
Salminen, Simopekka
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705036191
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705036191
Tiivistelmä
Tämän raportin tarkoituksena on jakaa tietoa työpaikkaohjaajien koulutuksesta oppilaitoksille sekä työelämän edustajille. Stadin ammattiopiston mallin mukaan muut oppilaitokset saavat selkeän pohjan oman työpaikkaohjaajakoulutuksen kehittämiseen. Työelämän edustajat ymmärtävät tämän raportin ansiosta työpaikkaohjaajien välttämättömyyden ja heidän koulutuksensa tarpeellisuuden.
Opinnäytetyönä tehdyn raportin aiheena on korjausrakentamisen opetuksen kehittäminen talorakentajan ammatillisessa koulutuksessa. Raportissa keskitytään työpaikkaohjaajakoulutuksen kehittymiseen Stadin ammattiopistossa. Raportissa selvitetään opetuksen tämänhetkinen tila uuden koulukohtaisen opetussuunnitelman pohjalta. Selvitys tehtiin Stadin ammattiopiston Myllypuron toimipaikassa talonrakentajan perustutkinnossa. Myllypuron toimipaikan opiskelijat suuntautuvat korjausrakentamiseen.
Raportin aineisto on koottu rakennusalan uudesta valtakunnallisesta opetussuunnitelmasta (ops), Stadin ammattiopiston koulukohtaisista tarkennuksista sekä siellä toteutetusta työpaik-kaohjaajakoulutuksesta. Teoreettisena oppimiskäsityksenä on käytetty kognitiivista oppipoi-kamallia, jossa tarkoituksena on oppia asiantuntijoilta heidän käyttämiään ajattelu- ja toimintatapoja. Kognitiivisessa oppipoikamallissa painotetaan oppimisen ja tiedon toiminnallista, tilanteista ja sosiaalista luonnetta. Se tarkoittaa sitä, että oppija havainnoi ja harjoittelee asiantuntijan ohjauksessa. Samalla hän oppii työn kautta alan ammattilaisten tavan toimia ja ajatella. Oppimisprosessi pyritään muokkaamaan aidoksi toiminnaksi autenttisissa tilanteissa. Mestarin hiljainen tieto siirtyy yhdessä tehden oppipojalle. (Honka & Ruohotie 2003; Toom & Onnismaa & Kajanto 2008; Pekkilä 2012; Peltola 2014.)
Työssäoppimisen opetuksen kehittämisen tavoitteena on keskeyttämisen vähentäminen ja tutkintoon valmistuvien opiskelijoiden määrän kasvattaminen ja lopuksi heidän työllistymisensä omalle tutkintoalalle. Työssäoppimisen määrää on lisätty Stadin ammattiopistossa Opetushallituksen määräämästä 30 osaamispisteestä 45 osaamispisteeseen. Kuitenkin työssäoppimisesta saadun opin laatu on madaltunut aliurakoitsijaryhmien lisääntyneen käytön johdosta. Työmailla aikaisemmin olleiden pääurakoitsijoiden ammattityöntekijöiden määrä on vähentynyt ja näin ollen mahdollisuudet työpaikkaohjaamisen järjestämiseen ovat heikentyneet. Aliurakoitsijoita ei voida velvoittaa työpaikkaohjaukseen. Opiskelijat eivät pääse työmailla tekemään ammattitöitä, vaan ovat pääsääntöisesti siivoojina tai "täytemiehinä", joilla ei ole mahdollisuutta tehdä työsuorituksia, jotka oikeuttaisivat ammattiosaamisen näyttöihin.
Toimiessani rakennusalan neuvottelukunnan jäsenenä olen saanut uusinta tietoa työmaiden ja rakennusalan yritysten tilanteesta. Opinnäytetyössä tuon esille toimenpiteitä, joilla korjausrakentamisen opetusta ja työssäoppimista on kehitetty Stadin ammattiopistossa.
Opinnäytetyönä tehdyn raportin aiheena on korjausrakentamisen opetuksen kehittäminen talorakentajan ammatillisessa koulutuksessa. Raportissa keskitytään työpaikkaohjaajakoulutuksen kehittymiseen Stadin ammattiopistossa. Raportissa selvitetään opetuksen tämänhetkinen tila uuden koulukohtaisen opetussuunnitelman pohjalta. Selvitys tehtiin Stadin ammattiopiston Myllypuron toimipaikassa talonrakentajan perustutkinnossa. Myllypuron toimipaikan opiskelijat suuntautuvat korjausrakentamiseen.
Raportin aineisto on koottu rakennusalan uudesta valtakunnallisesta opetussuunnitelmasta (ops), Stadin ammattiopiston koulukohtaisista tarkennuksista sekä siellä toteutetusta työpaik-kaohjaajakoulutuksesta. Teoreettisena oppimiskäsityksenä on käytetty kognitiivista oppipoi-kamallia, jossa tarkoituksena on oppia asiantuntijoilta heidän käyttämiään ajattelu- ja toimintatapoja. Kognitiivisessa oppipoikamallissa painotetaan oppimisen ja tiedon toiminnallista, tilanteista ja sosiaalista luonnetta. Se tarkoittaa sitä, että oppija havainnoi ja harjoittelee asiantuntijan ohjauksessa. Samalla hän oppii työn kautta alan ammattilaisten tavan toimia ja ajatella. Oppimisprosessi pyritään muokkaamaan aidoksi toiminnaksi autenttisissa tilanteissa. Mestarin hiljainen tieto siirtyy yhdessä tehden oppipojalle. (Honka & Ruohotie 2003; Toom & Onnismaa & Kajanto 2008; Pekkilä 2012; Peltola 2014.)
Työssäoppimisen opetuksen kehittämisen tavoitteena on keskeyttämisen vähentäminen ja tutkintoon valmistuvien opiskelijoiden määrän kasvattaminen ja lopuksi heidän työllistymisensä omalle tutkintoalalle. Työssäoppimisen määrää on lisätty Stadin ammattiopistossa Opetushallituksen määräämästä 30 osaamispisteestä 45 osaamispisteeseen. Kuitenkin työssäoppimisesta saadun opin laatu on madaltunut aliurakoitsijaryhmien lisääntyneen käytön johdosta. Työmailla aikaisemmin olleiden pääurakoitsijoiden ammattityöntekijöiden määrä on vähentynyt ja näin ollen mahdollisuudet työpaikkaohjaamisen järjestämiseen ovat heikentyneet. Aliurakoitsijoita ei voida velvoittaa työpaikkaohjaukseen. Opiskelijat eivät pääse työmailla tekemään ammattitöitä, vaan ovat pääsääntöisesti siivoojina tai "täytemiehinä", joilla ei ole mahdollisuutta tehdä työsuorituksia, jotka oikeuttaisivat ammattiosaamisen näyttöihin.
Toimiessani rakennusalan neuvottelukunnan jäsenenä olen saanut uusinta tietoa työmaiden ja rakennusalan yritysten tilanteesta. Opinnäytetyössä tuon esille toimenpiteitä, joilla korjausrakentamisen opetusta ja työssäoppimista on kehitetty Stadin ammattiopistossa.