Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Savonia-ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Savonia-ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite

Ternimaidon laatu - säilytyksen vaikutus vasta-ainepitoisuuteen

Puustinen, Rea (2017)

 
Avaa tiedosto
Puustinen Rea.pdf (579.9Kt)
Lataukset: 


Puustinen, Rea
Savonia-ammattikorkeakoulu
2017
Creative Commons License
Creative Commons Attribution-NoDerivs 1.0 Suomi
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705076659
Tiivistelmä
Vasikka syntyy käytännössä täysin ilman omaa tautisuojaa. Ternimaito antaa vastasyntyneelle vasikalle elintärkeän suojan ulkoisia taudinaiheuttajia vastaan. Hyvälaatuista ternimaitoa tulee antaa vastasyntyneelle vasikalle mahdolli-simman pian poikimisen jälkeen. Hyvälaatuisena ternimaitona pidetään maitoa, joka sisältää immunologiasia vasta-aineita 50 grammaa litrassa. (Moran 2005, 5.) Vasta-ainemäärän pystyy tuotanto-olosuhteissa selvittämään esimer-kiksi refraktometrillä. Refraktometrin Brix%-luku 22 vastaa 50 grammaa vasta-aineita ternimaidossa. (AtriaNauta-esite, s. a.) Vasikka tarvitsee vähintään 100 grammaa vasta-aineita saadakseen riittävän tautisuojan (Huuskonen, Kivinen, Hokkanen ja Herva 2014, 87). Eläinten kanssa tulee tilanteita, jolloin emän ternimaitoa ei syystä tai toises-ta pysty tarjoamaan vasikalle. Silloin on tärkeää olla hyvälaatuista ternimaitoa pakastettuna ensimmäistä juottoa varten.

Opinnäytetyössä selvitettiin kuinka kauan ternimaidon vasta-aineet säilyvät pakastuksen aikana. Tutkimus tehtiin kesäkuun 2016 ja helmikuun 2017 välisenä. Ternimaitonäytteitä kerättiin 80 lehmältä 10 eri tilalta. Tutkittava aineis-to koostui ternimaitonäytteistä sekä taustatietolomakkeista. Ensimmäinen analysointi tapahtui pakastamattomasta maidosta. Sitä käytettiin vertailupohjana pakastettujen ternimaitonäytteiden mittaustuloksien vertailussa. Tutkimuk-sessa ternimaidon vasta-aineet mitattiin Brix 0–32% refraktometrillä. Tutkimusaineisto tallennettiin ja analysoitiin Excel-taulukkolaskentaohjelmalla.

Pakastamattomien ternimaitonäytteiden (n=80) Brix%-luvun keskiarvo oli 22,4 eli näytteistä 55 prosenttia ylsi hy-vänlaatuisen ternimaidon lukemiin. Näytteitä tulkittiin erilaisilla taustatekijöiden avulla, kuten lehmän rotu, poikima-kerta, ensimmäisen lypsyn määrä. Tutkimuksen perusteella ternimaidon vasta-aineet eivät muuttuneet kuuden kuu-kauden pakastuksen aikana.
 
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste