Työikäisten ihmisten suhtautuminen imetykseen julkisilla paikoilla
Tuomi, Milja; Vuorensyrjä, Anna (2017)
Tuomi, Milja
Vuorensyrjä, Anna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705086762
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705086762
Tiivistelmä
Imetyksellä on lukuisia terveysvaikutuksia niin vauvalle kuin imettävälle äidillekin. Kansainvälinen imetyssuositus on, että lasta täysimetetään kuuden kuukauden ikäiseksi. Suomalaiset ovat pääosin asennoituneet imetykseen myönteisesti ja tiedostavat sen terveysvaikutukset. Suomessa imetetään kuitenkin muihin Pohjoismaihin verrattuna vähiten. Vain yksi prosentti kuuden kuukauden ikäisistä lapsista on täysimetettyjä. On tutkittu, että yhteiskunnan asenteet julkista imetystä kohtaan vaikuttavat voimakkaasti imetyksen toteutumiseen. Yhteiskunnan negatiiviset asenteet julki-imetystä kohtaan on yleisin syy siihen, miksi äidit eivät imetä julkisesti.
Opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia millaisena työikäiset ihmiset kokevat imetyksen julkisella paikalla, miten julki-imetys tulisi heidän mielestään toteuttaa sekä millaisiksi he kokevat yhteiskunnan imetysasenteet. Opinnäytetyön tilaajana on Vauva Suomi ry, joka pyrkii edistämään vauvamyönteisyyttä yhteiskunnassa. Opinnäytetyö toteutettiin määrällisiä sekä laadullisia menetelmiä käyttäen. Tutkimusaineisto kerättiin lomakehaastattelun avulla, jonka teetimme helsinkiläisessä kauppakeskuksessa gallupina. Haastatteluun osallistui 103 ihmistä, iältään 18–64-vuotiaita. Vastaajat valikoituivat satunnaisesti. Aineisto analysoitiin käyttämällä SPSS-tilasto-ohjelmaa ja sisällönanalyysia.
Tulosten mukaan 85,4 % vastanneista piti imetystä sopivana julkisilla paikoilla. Imetyksen näkeminen julkisella paikalla oli 4,9 % mielestä epämiellyttävää. Vastaajista yli puolet (54,4 %) näki imettäviä äitejä julkisilla paikoilla harvoin. Vain alle puolet (43,9 %) vastaajista pitivät ihmisten imetysasenteita positiivisina. Tuloksista ilmeni myös jakautuneita ja kielteisiä mielipiteitä imetysasenteista.
Julkisten paikkojen tulisi olla imetykselle suotuisia. Tieto imetyksen terveyshyödyistä ja varhaisen vuorovaikutuksen merkityksestä tulisi sisällyttää suomalaiseen koulujärjestelmään, jolloin pystytään jo varhain edistämään imetysmyönteistä asennetta. Median avulla voidaan normalisoida imetystä ja näin edistää imetysmyönteisyyttä. Yhteiskunnan asenteisiin vaikuttamalla voidaan kaikista parhaiten luoda imetysmyönteistä ilmapiiriä.
Opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia millaisena työikäiset ihmiset kokevat imetyksen julkisella paikalla, miten julki-imetys tulisi heidän mielestään toteuttaa sekä millaisiksi he kokevat yhteiskunnan imetysasenteet. Opinnäytetyön tilaajana on Vauva Suomi ry, joka pyrkii edistämään vauvamyönteisyyttä yhteiskunnassa. Opinnäytetyö toteutettiin määrällisiä sekä laadullisia menetelmiä käyttäen. Tutkimusaineisto kerättiin lomakehaastattelun avulla, jonka teetimme helsinkiläisessä kauppakeskuksessa gallupina. Haastatteluun osallistui 103 ihmistä, iältään 18–64-vuotiaita. Vastaajat valikoituivat satunnaisesti. Aineisto analysoitiin käyttämällä SPSS-tilasto-ohjelmaa ja sisällönanalyysia.
Tulosten mukaan 85,4 % vastanneista piti imetystä sopivana julkisilla paikoilla. Imetyksen näkeminen julkisella paikalla oli 4,9 % mielestä epämiellyttävää. Vastaajista yli puolet (54,4 %) näki imettäviä äitejä julkisilla paikoilla harvoin. Vain alle puolet (43,9 %) vastaajista pitivät ihmisten imetysasenteita positiivisina. Tuloksista ilmeni myös jakautuneita ja kielteisiä mielipiteitä imetysasenteista.
Julkisten paikkojen tulisi olla imetykselle suotuisia. Tieto imetyksen terveyshyödyistä ja varhaisen vuorovaikutuksen merkityksestä tulisi sisällyttää suomalaiseen koulujärjestelmään, jolloin pystytään jo varhain edistämään imetysmyönteistä asennetta. Median avulla voidaan normalisoida imetystä ja näin edistää imetysmyönteisyyttä. Yhteiskunnan asenteisiin vaikuttamalla voidaan kaikista parhaiten luoda imetysmyönteistä ilmapiiriä.