Sähkölämmitysjärjestelmän saneerausvaihtoehtojen vertailu, case Paavola
Harttimo, Elina (2017)
Harttimo, Elina
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705086942
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705086942
Tiivistelmä
Insinöörityössä tutkitaan sähkölämmitteisen, 1930-luvulla rakennetun Paavola- nimisen omakotitalon sähkölämmitysjärjestelmän kuntoa ja sähköenergiankulutusta sekä siitä aiheutuvia suhteellisen korkeita kustannuksia. Samalla pohditaan kohteen nykyisten sähkö- ja lämmityslaitteistojen sekä -järjestelmien tilaa toimivuuden sekä teknisen käyttöiän näkökulmasta. Kohde sijaitsee Espoossa lähellä Helsingin, Espoon ja Vantaan rajapyykkiä.
Työssä pohditaan, millaisilla ratkaisuilla lämmitysjärjestelmän saneeraus voitaisiin toteuttaa ja siten löytää nykyistä taloudellisempi ratkaisu. Saneerausvaihtoehdoista rajataan pois suora sähkölämmitys, tuulivoimalla tuotettu energia, puu- ja pellettikattilat sekä öljylämmitys, jotta olemassaolevaa tekniikkaa voitaisiin mahdollisimman pitkälle hyödyntää. Myös kaukolämpö rajataan tarkastelun ulkopuolelle.
Havaitaan, että nykyisen lämmitysjärjestelmän tekninen käyttöikä on ylitetty ja saneeraus on erittäin tarpeellinen. Nykyinen järjestelmä kuluttaa selvästi enemmän sähköenergiaa, kuin kohteen laskennallinen lämmitystehon tarve on.
Lämmitysjärjestelmän saneerausvaihtoehtoina tarkastellaan lämpöpumppuja sekä vesivaraajan uusimista. Tarkastellaan myös aurinkosähkön hyödyntämisen mahdollisuutta. Erilaisten lämmitysjärjestelmän saneerausratkaisuiden sekä aurinkosähköjärjestelmän laskennallinen ostoenergiansäästö ja energiantuotto huomioiden investoinneille on laskettu takaisinmaksuajat.
Pitkällä aikavälillä tarkasteltaessa edullisimmat vaihtoehdot uudeksi lämmitysjärjestelmäksi olisivat maalämpöpumppu tai ilma-vesilämpöpumppu. Näiden investointikustannukset ovat korkeat, mutta takaisinmaksuaika jää molemmissa vaihtoehdoissa parhaassa tapauksessa alle kymmenen vuoden. Aurinkosähköjärjestelmän takaisinmaksuaika ylittää teknisen käyttöikänsä, eikä uusi sähkökattilakaan maksa itseään koskaan takaisin. Lopullinen päätös lämmitysjärjestelmän saneerauksesta on omistajalla; on kuitenkin hyvä pitää mielessä, että vanhan talon tapauksessa on merkitystä muillakin kuin rahallisilla arvoilla.
Työssä pohditaan, millaisilla ratkaisuilla lämmitysjärjestelmän saneeraus voitaisiin toteuttaa ja siten löytää nykyistä taloudellisempi ratkaisu. Saneerausvaihtoehdoista rajataan pois suora sähkölämmitys, tuulivoimalla tuotettu energia, puu- ja pellettikattilat sekä öljylämmitys, jotta olemassaolevaa tekniikkaa voitaisiin mahdollisimman pitkälle hyödyntää. Myös kaukolämpö rajataan tarkastelun ulkopuolelle.
Havaitaan, että nykyisen lämmitysjärjestelmän tekninen käyttöikä on ylitetty ja saneeraus on erittäin tarpeellinen. Nykyinen järjestelmä kuluttaa selvästi enemmän sähköenergiaa, kuin kohteen laskennallinen lämmitystehon tarve on.
Lämmitysjärjestelmän saneerausvaihtoehtoina tarkastellaan lämpöpumppuja sekä vesivaraajan uusimista. Tarkastellaan myös aurinkosähkön hyödyntämisen mahdollisuutta. Erilaisten lämmitysjärjestelmän saneerausratkaisuiden sekä aurinkosähköjärjestelmän laskennallinen ostoenergiansäästö ja energiantuotto huomioiden investoinneille on laskettu takaisinmaksuajat.
Pitkällä aikavälillä tarkasteltaessa edullisimmat vaihtoehdot uudeksi lämmitysjärjestelmäksi olisivat maalämpöpumppu tai ilma-vesilämpöpumppu. Näiden investointikustannukset ovat korkeat, mutta takaisinmaksuaika jää molemmissa vaihtoehdoissa parhaassa tapauksessa alle kymmenen vuoden. Aurinkosähköjärjestelmän takaisinmaksuaika ylittää teknisen käyttöikänsä, eikä uusi sähkökattilakaan maksa itseään koskaan takaisin. Lopullinen päätös lämmitysjärjestelmän saneerauksesta on omistajalla; on kuitenkin hyvä pitää mielessä, että vanhan talon tapauksessa on merkitystä muillakin kuin rahallisilla arvoilla.