Perhekeskeisyys vastasyntyneiden tehohoidossa

Abstract

Noin joka kymmenes vastasyntynyt tarvitsee syntymänjälkeistä hoitoa teho- tai valvontayksikössä. Lapsen vakava sairastuminen vaikuttaa aina koko perheeseen ja tämän vuoksi on tärkeää että perhekeskeisyyden periaatteet toteutuvat lasten hoitotyössä. Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvailevan kirjallisuuskatsauksen keinoin kuvata vanhempien näkökulmasta, mitä perhekeskeisyyteen liittyviä tarpeita vanhemmilla on vastasyntyneen ollessa tehohoidossa. Opinnäytetyö tarjoaa näyttöön perustuvaa, ajankohtaista ja suomenkielistä tietoa hoitoalan ammattilaisille sekä opiskelijoille. Opinnäytetyön aineisto koostuu kansainvälisistä hoitotieteellisistä alkuperäistutkimuksista. Aineisto analysoitiin käyttämällä apuna induktiivisen sisällönanalyysin periaatteita.

Sisällönanalyysi tuotti viisi vanhempien perhekeskeisyyteen liittyviä tarpeita koskevaa pääluokkaa. Nämä olivat vanhempien läheisyys vastasyntyneen kanssa, muilta ihmisiltä saatu tuki, henkilökunnan ja perheen väliset suhteet, vanhempien tiedonsaanti sekä perheeseen vaikuttavat ympäristötekijät.

Tuloksista ilmeni, että vanhemmat kokivat varhaisen vuorovaikutuksen vastasyntyneen kanssa tärkeäksi. Vuorovaikutus koostui vanhemman ja lapsen välisestä läheisyydestä ja kosketuksesta. Vanhempien tarve olla vastasyntyneen lähellä sekä osallisina hoitoprosessissa tuli esiin monessa tutkimuksessa. Vanhemmat pitivät tärkeänä puolisolta sekä perheeltä saatua emotionaalista tukea. Myös vertaistuen sekä tukiryhmien tärkeyttä korostettiin useammassa tutkimuksessa ja moni vanhempi koki tämän lievittävän ahdistusta ja stressiä. Vanhempien luottamusta hoitohenkilökunnan ammattitaitoon käsiteltiin useissa tutkimuksissa. Vanhemmat halusivat olla vakuuttuneita hoidon hyvästä laadusta, sekä siitä että vastasyntynyttä kohdellaan hellävaraisesti ja asianmukaisesti. Hoitohenkilökunnan ja vanhempien välinen kommunikaatio sekä hyvä vuorovaikutus vaikuttivat merkittävästi vanhempien sairaalakokemukseen sekä jaksamiseen. Hoitohenkilökunnan empaattisuus, huolehtivaisuus sekä huomaavaisuus olivat tärkeitä tekijöitä vanhemman ja vastasyntyneen vuorovaikutuksen edistämisessä. Hoitohenkilöstön kiinnostus vanhempien vointia kohtaan koettiin tarpeellisena. Vanhemmilla oli tarve saada henkilökunnalta asianmukaista tietoa ja vastauksia esittämiinsä kysymyksiin. Ympäristön kodinomaisuutta ja perheystävällisyyttä pidettiin tärkeinä tekijöinä. Teho-osasto koettiin usein pelottavaksi paikaksi, mutta vanhempien pelkoja voitiin lievittää esittelemällä heille teho-osastoa sekä siellä käytettäviä laitteita.

Opinnäytetyö auttaa ymmärtämään, mitä perhekeskeisyyteen liittyviä tarpeita vanhemmilla on vastasyntyneiden tehohoidossa. Lisäämällä työyhteisöjen ja opiskelijoiden tietoutta, voidaan edistää perhekeskeisyyden toteutumista sekä perheiden huomioon ottamista vastasyntyneiden teho-osastoilla ja näin ollen parantaa perheiden kokonaisvaltaista hyvinvointia

Approximately every tenth newborn needs post-natal care at intensive care or in the surveillance unit. The child's serious illness always affects the whole family, and this is why it is important that the following principles of family-centeredness are realized in children's care. The purpose of this thesis is, through the means of a descriptive literature review, to describe requirements related to family-centeredness parents have, when their newborn is in intensive care. The thesis provides evidence-based and timely information in Finnish for healthcare professionals and students. The material is composed of the international scientific articles of nursing. We analyzed the data following the principles of inductive content analysis.

Content analysis yielded five main categories related to the needs of parents on the subject of family-centeredness. These were the proximity of the parents with their newborn, the support received from other people, the relationships between medical staff and the family, the parents' access to information, and the environmental factors affecting the family.

The results showed that the parents felt early interaction with the newborn was important. Interaction consisted of vicinity, touch and embrace of the parent with their child. Many studies showed that the parents needed to be close to the newborn and involved in the care process. Parents stressed the importance of the emotional support received from the spouse and the family. In addition, the studies highlighted the importance of peer support groups and many parents felt these relieved anxiety and stress. Several studies discussed parents' confidence in the skills of the medical staff. Parents wanted to be convinced of the quality of the care and know that the staff treated the newborns in a gentle and proper manner. The communication between the nursing staff and parents, as well as good interaction, significantly affected the parents' hospital experience and their ability to cope. Clinician empathy, care and thoughtfulness were important factors in promoting parent-newborn interaction. The parents considered the interest of the medical team in the wellbeing of the parents necessary. The parents had the need to have appropriate information from the staff and answers to their questions. Homeliness and family friendliness of the environment were considered important factors. Emergency room was often considered a frightening place, but parents' fears could be alleviated by introducing them to the intensive care unit, as well as the equipment used there.

This thesis helps the reader understand the needs of the parents of newborns in the intensive care unit. By increasing the awareness of work communities and students, the realization of family-centeredness in the intensive care of newborns can be improved, thus promoting the wholesome wellness of families.