Työhyvinvoinnin kehittäminen : Case: Vehkojan koulu

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää työhyvinvoinnin kehittämisen mahdollisuuksia työntekijöille toteutettavalla työhyvinvointikyselyllä ja edistää koulun opettajien työhyvinvointia kyselyn tulosten avulla.

Opinnäytetyö oli kehittämishanke, joka toteutettiin toimeksiantona koululle. Opinnäytetyössä perehdyttiin työhyvinvointiin liittyviin aineistoihin ja kirjallisuuteen sekä tutkittiin koulun opettajille tehtyä työhyvinvointikyselyä.

Työhyvinvointikysely lähetettiin 42 koulun opettajalle, joista 57 prosenttia vastasi siihen. Kyselyssä saatujen tulosten analysoinnissa käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää.

Koululle tehdyn työhyvinvointikyselyn perusteella selvisi, että työhyvinvointi on hyvällä tasolla, mutta myös kehittämisen osa-alueita ilmeni. Kartoituksessa tuli ilmi, että työpisteiden ergonomiassa oli selkeitä puutteita. Lisäksi työntekijät toivoivat saavansa enemmän palautetta työstään.

Kehitystoimenpiteenä ehdotamme työpisteiden ergonomisia olosuhteita muutettavan esimerkiksi panostamalla vuosittain osan budjetista. Ehdotamme Vehkojan koulun rehtoria rohkaisemaan niitä opettajia, jotka kaipaavat useammin palautetta, varaamaan rehtorilta keskusteluajan. Vuosittainen kehityskeskustelu ei välttämättä riitä kaikille.

The purpose of this study was, through a questionnaire sent to teachers, to discover possibilities of developing and promoting teachers’ occupational well-being. Based on the results, the aim was to implement development actions to promote occupational well-being.

The thesis was a development project, which was carried out under a contract with Vehkoja School. The study explores current material and literature related to occupational well-being. and analyzes the questionnaire prepared for Vehkoja School.

The questionnaire was sent to 42 teachers of Vehkoja School, and the response rate was 57 percent. The analysis of the results was carried out using quantitative research methods.

In terms of well-being at school, the survey reflected a good level, while revealing some development areas. The ergonomics of workstations were deficient and teachers additionally wished to receive more feedback on their work.

As a development measure, we propose improving ergonomic conditions of workstations, for example, to change each year by investing part of school budget. We propose that the principal of Vehkoja School encourage the teachers who need more feedback to reserve extra time for meeting. The annual performance appraisal is not necessarily enough for all.