Käynninvalvonnan ZigBee-solmu

Abstract

Tämän insinöörityön aiheena on käynninvalvontaan soveltuva ZigBee-solmu. Työn tavoitteena on suunnitella Metropolia Ammattikorkeakoululle ZigBee-pohjainen langattoman sensoriverkon anturisolmu käynnin- ja kunnonvalvonnan erilaisiin sovelluksiin.

Anturisolmuun integroitiin kiihtyvyysanturi ja liitännät analogi- ja digitaalituloille sekä paristojen avulla tapahtuva virransyöttö ulkoiselle kiihtyvyysanturille. Työssä käytettiin VTI:n 3D-kiihtyvyysanturia, joka mittaa, kuinka paljon esimerkiksi automaatiotuotantolinja tärisee.

Suunniteltu piirilevy koostui MeshNeticsin ZigBee-moduulista, VTI:n kiihtyvyysanturista, ulkoisesta ATmega8- mikrokontrollerista sekä muista oheiskomponenteista. Ohjelmoinnin tavoitteena oli saada ulkoinen mikrokontrolleri kommunikoimaan sekä ZigBee-moduulin että kiihtyvyysanturin kanssa. Piirilevyn suunnitteluun käytettiin EAGLE:n graafista suunnitteluohjelmaa ja mikrokontrollerin ohjelmoimiseen Atmelin AVR-studiota.

Lopullista piirilevyä ei saatu toteutettua ajanpuutteen vuoksi.

The subject of this thesis was a ZigBee node suitable for maintenance control. The goal of this thesis was to design a ZigBee node suitable for different kind of maintenance control applications for Helsinki Metropolia University of Applied Sciences.

An acceleration sensor was integrated on the sensor node with interfaces for digital and analog input/output and the power supply for the external accelerometer sensor was accomplished with batteries. This thesis is used a VTI 3D accelerometer sensor which measures, for example, how much automatic production line vibrates.

The planned circuit board consisted of a MeshNetics ZigBee module, a VTI accelerometer sensor, an external ATmega8 microcontroller and other peripheral components. The goal of the programming was to get the external microcontroller to communicate with the ZigBee module and the accelerometer sensor. The circuit board was designed with the EAGLE graphical design program. And the microcontroller was programmed with Atmel’s AVR Studio.

The final version of the circuit board was not implemented because of schedule problems.