TRE-menetelmä vaikutukset stressin purkamiseen : pilottitutkimus Kuopion psykiatrian keskuksen ja Julkulan sairaalan psykiatrista työtä tekeville työntekijöille
Talvinen, Henna-Mari (2017)
Talvinen, Henna-Mari
Savonia-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705107382
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705107382
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata TRE-menetelmän vaikutuksia stressin purkamisessa psykiatrisen työn työnte-kijöillä. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä TRE-menetelmästä ja siitä, miten se auttaa stressin purkami-sessa. Tavoitteena on myös lisätä työntekijöiden tietämystä ja keinoja stressin purkuun. Tutkimuksen valmistuttua sen tulokset esitellään Kuopion psykiatrian keskuksen työntekijöille. Tutkimustuloksia on mahdollista hyödyntää, kun suunnitellaan työntekijöiden työhyvinvoinnin kehittämistä.
Tutkimus toteutettiin interventiotutkimuksena ja siinä käytettiin triangulaatiota eli yhdistettiin sekä määrällisiä että laadullisia menetelmiä. Määrälliset menetelmät analysoitiin laskemalla muutosprosentteja ja laadullinen menetelmä analysoitiin sisällönanalyysilla. Tutkimukseen osallistui 9 työntekijää. He kaikki työskentelivät joko Kuopion psykiat-rian keskuksessa tai Julkulan sairaalassa sairaanhoitajina, lääkäreinä, psykologeina tai sosiaalityöntekijöinä. Inter-vention aluksi syksyllä 2016 määrällisinä menetelminä tutkimuksessa oli Firstbeat- mittaus sekä ProQOL- elämän-laatuseula. Mittausten jälkeen alkoi TRE ryhmäohjaukset. Ryhmäohjaukset tapahtuivat kerran kuussa, yhteensä kuusi kertaa. Tutkittavat sitoutuivat osallistumaan TRE-menetelmän ryhmäohjauksiin sekä käyttämään TRE-menetelmää itsenäisesti. Keväällä 2016, puolen vuoden intervention jälkeen oli toinen Firstbeat mittaus ja ProQOL elämänlaatuseula sekä mittausten täydennys laadullisilla kysymyksillä.
Firstbeat-mittauksien tuloksissa oli useita positiivisia tuloksia. Tärkein Firstbeat-mittauksen luvuista on palautumisen laatua kuvaava luku. Tämä luku kertoo autonomisen hermoston toimimista ja toimimattomuuttaa, esimerkiksi huo-noa palautumista. Tuloksissa tutkittavien palautuminen oli parantunut keskiarvolla +10 %. ProQOL elämänlaatu-seulan pisteet olivat nousseet keskiarvolla +17 %. Suurin positiivinen muutos oli tapahtunut traumapisteiden paran-tumisena keskiarvolla +22 %. Avoimien kysymysten vastausten mukaan positiivisia muutoksia oli stressin vähene-minen, aktivaatiotason laskeminen, unenlaadun paraneminen ja fyysis-psyykkisen hyvinvoinnin lisääntyminen. Me-netelmän negatiivisia vaikutuksia oli Firstbeat-mittauksissa stressireaktioiden osuuden lisääntyminen +9 % ja palau-tumisen määrän laskeminen -4 %. ProQOL seulassa pisteet olivat keskiarvona parantuneet, mutta yksittäisiä nega-tiivisia arvojen muutoksia oli. Avoimissa kysymyksissä menetelmän haasteet koettiin joko psyykkisiksi, fyysisiksi tai aikataulullisiksi. Tutkimuksessa tuli myös ilmi, että kaikki eivät ole kokeneet haasteita menetelmästä. Tutkimus antaa viitteitä siitä, että TRE-menetelmästä on hyötyä psykiatrista hoitotyötä tekeville työntekijöille stressin tunnis-tamisessa ja purkamisessa.
Tutkimus toteutettiin interventiotutkimuksena ja siinä käytettiin triangulaatiota eli yhdistettiin sekä määrällisiä että laadullisia menetelmiä. Määrälliset menetelmät analysoitiin laskemalla muutosprosentteja ja laadullinen menetelmä analysoitiin sisällönanalyysilla. Tutkimukseen osallistui 9 työntekijää. He kaikki työskentelivät joko Kuopion psykiat-rian keskuksessa tai Julkulan sairaalassa sairaanhoitajina, lääkäreinä, psykologeina tai sosiaalityöntekijöinä. Inter-vention aluksi syksyllä 2016 määrällisinä menetelminä tutkimuksessa oli Firstbeat- mittaus sekä ProQOL- elämän-laatuseula. Mittausten jälkeen alkoi TRE ryhmäohjaukset. Ryhmäohjaukset tapahtuivat kerran kuussa, yhteensä kuusi kertaa. Tutkittavat sitoutuivat osallistumaan TRE-menetelmän ryhmäohjauksiin sekä käyttämään TRE-menetelmää itsenäisesti. Keväällä 2016, puolen vuoden intervention jälkeen oli toinen Firstbeat mittaus ja ProQOL elämänlaatuseula sekä mittausten täydennys laadullisilla kysymyksillä.
Firstbeat-mittauksien tuloksissa oli useita positiivisia tuloksia. Tärkein Firstbeat-mittauksen luvuista on palautumisen laatua kuvaava luku. Tämä luku kertoo autonomisen hermoston toimimista ja toimimattomuuttaa, esimerkiksi huo-noa palautumista. Tuloksissa tutkittavien palautuminen oli parantunut keskiarvolla +10 %. ProQOL elämänlaatu-seulan pisteet olivat nousseet keskiarvolla +17 %. Suurin positiivinen muutos oli tapahtunut traumapisteiden paran-tumisena keskiarvolla +22 %. Avoimien kysymysten vastausten mukaan positiivisia muutoksia oli stressin vähene-minen, aktivaatiotason laskeminen, unenlaadun paraneminen ja fyysis-psyykkisen hyvinvoinnin lisääntyminen. Me-netelmän negatiivisia vaikutuksia oli Firstbeat-mittauksissa stressireaktioiden osuuden lisääntyminen +9 % ja palau-tumisen määrän laskeminen -4 %. ProQOL seulassa pisteet olivat keskiarvona parantuneet, mutta yksittäisiä nega-tiivisia arvojen muutoksia oli. Avoimissa kysymyksissä menetelmän haasteet koettiin joko psyykkisiksi, fyysisiksi tai aikataulullisiksi. Tutkimuksessa tuli myös ilmi, että kaikki eivät ole kokeneet haasteita menetelmästä. Tutkimus antaa viitteitä siitä, että TRE-menetelmästä on hyötyä psykiatrista hoitotyötä tekeville työntekijöille stressin tunnis-tamisessa ja purkamisessa.