Pehmeiden maiden puunkorjuun laatu : Simon ja Ranuan kuntien Metsähallituksen maat
Pesonen, Niklas (2017)
Pesonen, Niklas
Lapin ammattikorkeakoulu
2017
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705086835
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705086835
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää turvemaiden kesäkohteiden harvennushakkuiden korjuujälki Metsähallituksen alueella. Alueet sijaitsivat Simon ja Ranuan kunnan alueilla. Tutkimuksen tuloksia korjuujäljestä on arvioitu ja vertailtu Metsäkeskuksen ja kolmeen muuhun samankaltaiseen tutkimukseen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Metsähallituksen korjuujäljen laatua turvemailla ja kertoa saavutettuja tuloksia kesäkohteiden hakkuissa. Opinnäytetyöni teoriaosassa on selvitetty harvennuksen tarkoitusta, korjuun suunnittelusta, korjuujäljelle asetettuja vaatimuksia ja suosituksia. Tuloksia tarkasteltiin hakkuutavoittain, ja lopuksi on kerrottu hakkuutapojen korjuujälkien keskiarvot.
Korjuujäljen mittaukset on tehty Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion maastotarkastusohjeen 2015 mukaisesti jälki-inventointimenetelmällä, jota käytetään valtakunnallisesti sekä tulosten vertailtavuuden takia. Tutkimusaineisto koostui 15 metsikkökuviosta, joiden pinta-ala oli yhteensä 107,2 hehtaaria. Metsikkökuvioilta mitattiin puuston runkoluku puulajeittain, valtapituus, keskiläpimitta puulajeittain, puustovauriot, ajourapainaumat, ajouraleveys ja ajouraväli. Pohjapinta-ala on johdettu matemaattisella kaavalla keskiläpimitoista. Tutkimuksen harvennukset on suoritettu kesällä vuonna 2014 tai 2015 ja mittaukset on tehty vuoden 2016 kesän aikana.
Tutkimuksen puustovaurioiden keskiarvo oli 1,09 prosenttia ja ajourapainaumien 9,48 prosenttia. Ajouraleveyden keskiarvo oli 6 metriä ja ajouravälin 19,56 metriä. Kuvioista mikään ei ollut jäävältä puustoltaan suosituksien mukaisia. Kaksi kuviota oli virheellisiä puuston tiheyden lakirajan alittamisen takia ja kaksi kuviota virheellisiä liiallisten ajourapainaumien takia. Tutkimusaineistossa 11 kohteella oli huomautettavaa korjuujälkeä ja hyvän korjuujäljen kriteereihin ei yltänyt mikään alue. Tutkimuksen tuloksia on tarkasteltu Tapion maas-totarkastusten ohjeiden 2015 korjuujäljen arvostelutaulukon perusteella. Tutkimusaineistossa puuston tiheys oli merkittävin korjuujäljen laatua heikentävä tekijä. Toinen huomautettava tekijä oli liian iso ajouraleveys.
Korjuujäljen mittaukset on tehty Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion maastotarkastusohjeen 2015 mukaisesti jälki-inventointimenetelmällä, jota käytetään valtakunnallisesti sekä tulosten vertailtavuuden takia. Tutkimusaineisto koostui 15 metsikkökuviosta, joiden pinta-ala oli yhteensä 107,2 hehtaaria. Metsikkökuvioilta mitattiin puuston runkoluku puulajeittain, valtapituus, keskiläpimitta puulajeittain, puustovauriot, ajourapainaumat, ajouraleveys ja ajouraväli. Pohjapinta-ala on johdettu matemaattisella kaavalla keskiläpimitoista. Tutkimuksen harvennukset on suoritettu kesällä vuonna 2014 tai 2015 ja mittaukset on tehty vuoden 2016 kesän aikana.
Tutkimuksen puustovaurioiden keskiarvo oli 1,09 prosenttia ja ajourapainaumien 9,48 prosenttia. Ajouraleveyden keskiarvo oli 6 metriä ja ajouravälin 19,56 metriä. Kuvioista mikään ei ollut jäävältä puustoltaan suosituksien mukaisia. Kaksi kuviota oli virheellisiä puuston tiheyden lakirajan alittamisen takia ja kaksi kuviota virheellisiä liiallisten ajourapainaumien takia. Tutkimusaineistossa 11 kohteella oli huomautettavaa korjuujälkeä ja hyvän korjuujäljen kriteereihin ei yltänyt mikään alue. Tutkimuksen tuloksia on tarkasteltu Tapion maas-totarkastusten ohjeiden 2015 korjuujäljen arvostelutaulukon perusteella. Tutkimusaineistossa puuston tiheys oli merkittävin korjuujäljen laatua heikentävä tekijä. Toinen huomautettava tekijä oli liian iso ajouraleveys.