Kriisialueilla työskennelleiden sairaanhoitajien näkemyksiä ja kokemuksia hoitotyöstä

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla maailman eri kriisialueilla työskennelleiden sairaanhoitajien näkemyksiä ja kokemuksia hoitotyöstä. Tutkimuksen avulla pyrittiin selvittämään, kuinka hoitotyö toteutui kriisialueilla ja millaiset resurssit sairaanhoitajilla oli käytettävissä. Kansainvälisiin tehtäviin osallistuneilta kysyttiin myös hoitotyön herättämistä tunteista ja saaduista kokemuksista sekä ennakko-odotusten toteutumisesta. Tutkimuksen tuloksista on hyötyä hoitoalan ammattilaisille, jotka hakeutuvat töihin kriisialueille. Haastattelut tuottivat myös muille asiasta kiinnostuneille uutta ja avartavaa tietoa kriisialueilla työskentelystä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys käsittelee sairaanhoitajan roolia ja hoitotyötä kriisialueilla. Tutkimuksen kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimusote soveltui hyvin tunteita herättävään aiheeseen. Aineisto koostui sairaanhoitajille toteutetusta seitsemästä yksilöteemahaastattelusta: kaksi kasvotusten, kaksi puhelimitse ja kolme sähköpostitse. Teemahaastattelurunko koostui viidestä tutkimusongelmasta ja niistä muodostetuista apukysymyksistä. Tutkimusaineiston analysointi toteutettiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Kokemukset hoitotyöstä kriisialueilla olivat moninaisia. Työympäristöt ja hoitotyön kohdealueet vaihtelivat jokaisen sairaanhoitajan kohdalla. Hoitotyöhön oli saatavilla sekä riittäviä että puutteellisia resursseja ja eroavaisuudet Suomessa toteutuneen hoitotyön kanssa olivat merkittäviä. Kokonaisuudessaan uudet kokemukset olivat mielekkäitä, mutta positiivisten ja negatiivisten tunteiden kirjo oli laaja. Kriisialuetyöskentelystä sairaanhoitajilla oli sekä realistisia että epärealistisia ennakkokäsityksiä. Tulevaisuuden hoitotyön kehittämiskohteina pidettiin erityisesti kouluttautumista, paikallisen työn jatkuvuuden varmistamista, resurssien lisäämistä sekä avoimen ja positiivisen mielen ylläpitämistä ennen työhön lähtemistä.

The purpose of this bachelor’s thesis was to describe views and experiences of nurses who have worked all around the world in different crisis areas. The aim of the research was to find out how nursing was implemented in crisis areas and what kind of resources nurses had available. Everyone who had participated in international missions were also interviewed about their feelings, experiences and expectations. The results of the study can be used by professionals that would like to work in crisis areas. The interviews also gave new and useful information about working in crisis areas to people who are interested in the topic.

The theoretical framework of this research deals with the role of a registered nurse and nursing in crisis areas. The qualitative method of the research suited well for a topic that raises different emotions. The material consisted of seven individual theme interviews with registered nurses: two face-to-face, two by phone and three by e-mail. The theme interview frame consisted of five research problems and based on them some support questions were formed. The material was analyzed using an inductive content analysis method.

There were various experiences of nursing in crisis areas. Working environments and the target areas were different for each nurse. The resources varied from sufficient to insufficient and the differences in nursing when compared to Finland were significant. On the whole the new experiences were felt to be meaningful but there was a large variety of both positive and negative emotions. Registered nurses had both realistic and unrealistic preconceptions of working in crisis areas. The things that should be developed include training, securing the continuity of work, having more resources and having an open and positive attitude before going to crisis areas.