Kallonsisäiset verenvuodot - taustatekijät ja tunnistamisen haasteet ensihoidossa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata kallonsisäisen verenvuotopotilaan sairastumiseen johtaneita taustatekijöitä eli vuotojen syntymekanismeja ja riskitekijöitä. Lisäksi tarkoituksena on kuvata kallonsisäisten verenvuotojen tunnistamisen haasteita. Tavoitteena on syventää ja tukea ensihoitajaopiskelijoiden ja ensihoitotyössä toimivien ammattilaisten tietoutta kallonsisäisistä verenvuodoista ja vahvistaa ammattilaisten valmiuksia tehokkaampaan vuotojen tunnistamiseen.

Tässä opinnäytetyössä käsitellään kallonsisäisistä verenvuodoista SAV:tä ja ICH:ta sekä tuodaan esiin näiden diagnostisia haasteita. Lisäksi työhön on koottu kallonsisäisten verenvuotojen tunnistamista käsittelevät kaaviot. Opinnäytetyön tiedonhakuvaiheessa hyödynnettiin Metropolia Ammattikorkeakoulun kansainvälisiä ja kotimaisia tietokantoja. Lopullisessa työssä lähteinä käytettiin muun muassa kansainvälisiä ja kotimaisia artikkeleita sekä aiheeseen liittyvää ensihoitoa, anatomiaa ja neurologiaa käsittelevää kirjallisuutta.

Maailmanlaajuisesti aivoverenkiertohäiriöistä noin 5-15 % on SAV:n tai ICH:n aiheuttamia. Määrällisesti SAV:a diagnosoidaan Suomessa noin 1000 ja ICH:a noin 2600 tapausta vuodessa. Noin 50 % ICH:aan ja SAV:oon sairastuneista kuolee, ICH:an kohdalla kuolleisuus on mahdollisesti tätäkin korkeampi.

Kallonsisäisten verenvuotojen tunnistaminen on haastavaa, sillä niiden oirekuvilla on runsaasti yhtäläisyyksiä muiden aivoverenkiertohäiriöiden ja neurologisia häiriöitä aiheuttavien sairauksien oirekuviin. Verenvuotojen tunnistaminen jo ensihoidossa on kuitenkin tärkeää, jotta hoitoketju saadaan viiveettä käynnistettyä ja potilas mahdollisimman nopeasti kuljetettua hänen tutkimus- ja hoitotarpeitaan vastaavaan hoitopaikkaan. Kallonsisäisten verenvuotojen taustatekijöiden ymmärtäminen on ajankohtaista vuotojen korkean ilmaantuvuuden vuoksi. Vuotojen tunnistamisen haasteellisuuden käsitteleminen on tarpeellista sekä vuotojen korkean ilmaantuvuuden että ensihoidon käyttöön kehitettävien terveysteknologian apuvälineiden yleistymisen vuoksi.

The purpose of this thesis is to describe the background factors of an intracranial hemorrhage patient, i.e. the risk factors and mechanisms of formation, and to discuss the challenges of identifying intracranial hemorrhages in pre-hospital care. The aim of this study is to deepen the knowledge the writers, emergency care students and professional emergency care providers have on intracranial hemorrhages and to develop their on-field abilities to identify them.

Thesis’ subject consists of two subtypes of intracranial hemorrhages, subarachnoid hemorrhage (SAH) and intracerebral hemorrhage (ICH). In addition to the regular theoretical discussion the thesis also contains identification charts for SAH and ICH. During the data gathering phase both international and domestic databases of Metropolia UAS were used. The final thesis is based on relevant international and domestic articles and on literature discussing the emergency care, anatomy and neurology relevant to the subject.

Globally approximately 5 – 15 % of cerebral strokes are caused by either a SAH or an ICH. (Aguilar et. al. 2011:148; D’Souza 2014: 22; Roine 2013). In Finland, there are approximately 1 000 SAH cases and 2 600 ICH cases diagnosed annually. (Aivoliitto 2013b; Jääskeläinen 2016). The mortality for SAH and ICH combined is approximately 50 %. (Aguilar et. al. 2011: 148; Jääskeläinen 2016; Kuisma et. al. 2013: 403; Current Care Guidelines 2008a: 17).

The identification of a SAH or an ICH can be challenging, as these share many symptoms with other pathologies causing cerebral perfusion and neurological issues. It is vital to identify intracranial hemorrhages already in the pre-hospital phase, as this facilitates minimum delays in the emergency care pathway and the transportation of the patient into the appropriate critical care unit. A correct understanding of the background factors of intracranial hemorrhages is needed due to the high incidence rate. The challenges in identifying these hemorrhages are of vital interest due to both the high incidence rate and the rapid proliferation of health technology solutions providing support in pre-hospital care of these cases.