Potilaiden kokemukset tehohoidosta

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää tehohoitopotilaiden kokemuksia tehohoidosta. Tavoitteena on tuoda esille tärkeimmät tehohoidon kokemuksellisuuteen vaikuttavat tekijät, sekä havainnollistaa potilaiden kokemuksia tehohoidosta. Opinnäytetyömme on osa Siltasairaala –hanketta ja tarkoituksenamme on tuottaa hyödynnettävää materiaalia käytettäväksi opetuksen tueksi, sekä yleisesti kaikille aiheesta kiinnostuneille. Meilahden alueelle rakentuva uusi Siltasairaala –hanke korvaa osan Töölön sairaalasta, sekä Syöpäklinikan toiminnoista. Päämääränämme on kerätä tietopohjaa, jota voidaan hyödyntää kehittäessä potilaiden tehohoitoa potilaslähtöisemmäksi. Opinnäytetyömme on toimeenpantu kirjallisuuskatsauksena. Olemme hankkineet tietoa eri tietokannoista käyttäen erilaisia hakuyhdistelmiä. Tiedonhakuihin käytettiin tietokantoja Cinahl ja PubMed. Analyysiämme varten valikoitui 22 tutkimusta, jotka olivat yhdenmukaisia hakukriteereidemme kanssa. Joukosta löytyy suomalaisia ja ulkomaalaisia tutkimuksia. Aineisto analysoitiin deduktiivisella eli teorialähtöisellä sisällönanalyysillä, systemaattisen kirjallisuuskatsauksen periaatteita hyödyntäen.

Tuloksista käy ilmi, että vaikka yleisesti potilaat ovat tyytyväisiä saamaansa hoitoon, teho-hoidosta löytyy paljon parannettavaa. Yhdeksi suurimmista negatiivisista seikoista potilaan kokemuksellisuuden kannalta muodostui teho-osaston äänimaailma. Tasainen, korkea melutaso huonontaa potilaiden unenlaatua ja -määrää. Desibelimäärä saattoi kasvaa tutkimuksen mukaan jopa vahingolliseksi. Unenpuute voi heikentää paranemista ja lisätä stressin ja deliriumin mahdollisuutta. Yksityisyyden puute ja rauhaton ilmapiiri mainitaan epäsuotuisana hoitokokemuksessa. Potilaat jäävät usein ilman tarvittavaa informaatiota, mikä aiheuttaa ahdistusta ja jopa traumaperäisiä stressireaktio-oireita. Tutkimusten mukaan kommunikaation tulisi olla tehohoidossa selkeää ja ymmärrettävää. Onnistuneen kommunikoinnin koettiin olevan positiivisen kokemuksen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Sairaalahenkilökunta pystyy vaikuttamaan tehohoidon kokemuksellisuuteen omalla käyttäytymisellään.

The principal objective of this study was to examine patients' experiences of intensive care by investigating, researching and highlighting the most important factors affecting the experiences of intensive care. The aim of this study was to systematically review and reinterpret studies of the patient experience of intensive care to obtain a contemporary description of what it means to be an intensive care unit (ICU) patient. This study is part of the Silta-sairaala (in English, 'The Bridge Hospital', own translation) - project, and our aim is to produce beneficial material to those interested, while aiding in the education of the theme. Siltasairaala, being built in the Hospital District of Helsinki and Uusimaa (HUS) Meilahti area, Helsinki, Finland, will replace most of the functions of the HUS Töölö Hospital and the Cancer Clinic, Helsinki, Finland. The purpose of the study was to collect information that will be used to develop patient-oriented intensive care. A systematic literature review of relevant studies published until December 2016 was conducted. The information retrieval was achieved by databases CINAHL and PubMed, using a variety of keyword combinations. The data consisted 22 studies after the search was completed with the chosen criteria. Research contains both Finnish and global studies. Data was analyzed by using deductive theory-based content analysis according with the principles of systematic literature re-view methods.

Our study suggests that even though patients are mostly satisfied by the care, there's still much to improve to promote positive patient experience. Human suffering during intensive care is still evident. The intensive care unit environment was found to adversely affect patients in many aspects. One of the main negative aspects of the patient's experiential point of view during the stay was the sound levels and restless atmosphere of ICU. Patients in the intensive care unit are sensitive to sleep deprivation. Disrupted sleep is associated with increased stress and ICU-delirium and may even impair healing. Lack of environmental privacy threatened patients' dignity. Patients were often left without the necessary information, which may worsen distress and even cause post-traumatic stress disorder symptoms. Studies have shown that communication in the care should be clear and understandable. Successful communication promotes positive experiences of intensive care unit. Staff behavior and the hospital environment can improve patients' experience.