Kiinteää biopolttoainetta käyttävä mikro-CHP-laitos pientalon energiantuotannossa
Tahkola, Mikko (2017)
Tahkola, Mikko
Oulun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705117612
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705117612
Tiivistelmä
Kiinteistökohtaisella hajautetulla energiantuotannolla voidaan pyrkiä kohti energiaomavaraisuutta, vähentää energian siirrossa aiheutuvia häviöitä ja polttoaineen kuljetuksesta aiheutuvia kustannuksia. Ennusteiden mukaan sähkönhinta tulee nousemaan tulevaisuudessa, jolloin pientalokohtaiset energiantuotantoratkaisut voivat tulla kannattavammaksi.
Opinnäytetyön tilaaja oli Tulevaisuuden tuotantoteknologiat FMT -tutkimusryhmä, joka kuuluu Oulun yliopiston alaisuudessa toimivaan Kerttu Saalasti Instituuttiin. Työ on tehty osana H-CHP-projektia, jonka tarkoituksena on suunnitella ja rakentaa prototyyppi kiinteitä biopolttoaineita käyttävästä mikro-CHP-laitoksesta syrjäisillä seuduilla sijaitsevien kiinteistöjen energiantuotantoon. Opinnäytetyössä käytiin läpi lyhyesti erilaisia mikro-CHP-teknologioita ja perehdyttiin mäntähöyrykonetta käyttävän mikro-CHP-laitoksen komponenttien mitoitukseen ja valintaan. Tämän lisäksi työhön sisältyi laskennallinen osuus, jonka tavoitteena oli selvittää mikro-CHP-laitoksen polttoainekustannukset ja kuinka paljon niitä voidaan vähentää lisäämällä laitoksen rinnalle aurinkosähköjärjestelmä. Polttoainekustannuksia verrattiin myös ostosähkön kustannuksiin. Opinnäytetyö tehtiin laskennallista osuutta lukuun ottamatta kirjallisuusselvityksenä käyttäen ulkomaista ja kotimaista kirjallisuutta ja internet-lähteitä ja -artikkeleita.
Selvityksen perusteella tulitorvi-tuliputkikattila voi olla paras valinta mikro-CHP-laitoksen höyrykattilatyypiksi ja sen suunnittelu tulee pohjautua standardiin SFS-EN 12953. Tämän lisäksi Valtioneuvoston painelaiteasetus 1549/2016 asettaa ylärajan kattilan paineelle ja vesitilavuudelle mikäli kattila halutaan pitää vapaana painelaitteeksi rekisteröinnistä. Työssä selvisi, että vesijohtovettä ei nähtävästi voi käyttää suoraan järjestelmän kiertovetenä. Kirjallisuuden perusteella saatiin selvitettyä laitoksen muiden komponenttien mitoitukseen ja valintaan liittyviä asioita. Mäntähöyrykoneella varustetun mikro-CHP-laitoksen yksi haaste on matala sähköntuotannon hyötysuhde, jolloin varsinkin kesällä tulee ylimäärin lämpöä verrattuna sähköön. Työn laskennallisen osuuden tuloksena kuitenkin selvisi, että mikro-CHP-laitos voi olla noin 40–60 % halvempi suoraan sähkölämmitykseen verrattuna muina aikoina kuin kesällä. Kesällä suora sähkölämmitys tulee noin 30–45 % halvemmaksi. Laskennassa huomattiin myös, että aurinkosähköjärjestelmällä voidaan vuositasolla vähentää mikro-CHP-laitoksen käyttötunteja esimerkkitapauksessa yli 500:lla, mikä voi tarkoittaa 400 € säästöä. Diesel-generaattori voi kuitenkin olla parempi ratkaisu energiantuottamiseen lämpimään aikaan, koska se toimii samalla varavoimalana.
Opinnäytetyön tilaaja oli Tulevaisuuden tuotantoteknologiat FMT -tutkimusryhmä, joka kuuluu Oulun yliopiston alaisuudessa toimivaan Kerttu Saalasti Instituuttiin. Työ on tehty osana H-CHP-projektia, jonka tarkoituksena on suunnitella ja rakentaa prototyyppi kiinteitä biopolttoaineita käyttävästä mikro-CHP-laitoksesta syrjäisillä seuduilla sijaitsevien kiinteistöjen energiantuotantoon. Opinnäytetyössä käytiin läpi lyhyesti erilaisia mikro-CHP-teknologioita ja perehdyttiin mäntähöyrykonetta käyttävän mikro-CHP-laitoksen komponenttien mitoitukseen ja valintaan. Tämän lisäksi työhön sisältyi laskennallinen osuus, jonka tavoitteena oli selvittää mikro-CHP-laitoksen polttoainekustannukset ja kuinka paljon niitä voidaan vähentää lisäämällä laitoksen rinnalle aurinkosähköjärjestelmä. Polttoainekustannuksia verrattiin myös ostosähkön kustannuksiin. Opinnäytetyö tehtiin laskennallista osuutta lukuun ottamatta kirjallisuusselvityksenä käyttäen ulkomaista ja kotimaista kirjallisuutta ja internet-lähteitä ja -artikkeleita.
Selvityksen perusteella tulitorvi-tuliputkikattila voi olla paras valinta mikro-CHP-laitoksen höyrykattilatyypiksi ja sen suunnittelu tulee pohjautua standardiin SFS-EN 12953. Tämän lisäksi Valtioneuvoston painelaiteasetus 1549/2016 asettaa ylärajan kattilan paineelle ja vesitilavuudelle mikäli kattila halutaan pitää vapaana painelaitteeksi rekisteröinnistä. Työssä selvisi, että vesijohtovettä ei nähtävästi voi käyttää suoraan järjestelmän kiertovetenä. Kirjallisuuden perusteella saatiin selvitettyä laitoksen muiden komponenttien mitoitukseen ja valintaan liittyviä asioita. Mäntähöyrykoneella varustetun mikro-CHP-laitoksen yksi haaste on matala sähköntuotannon hyötysuhde, jolloin varsinkin kesällä tulee ylimäärin lämpöä verrattuna sähköön. Työn laskennallisen osuuden tuloksena kuitenkin selvisi, että mikro-CHP-laitos voi olla noin 40–60 % halvempi suoraan sähkölämmitykseen verrattuna muina aikoina kuin kesällä. Kesällä suora sähkölämmitys tulee noin 30–45 % halvemmaksi. Laskennassa huomattiin myös, että aurinkosähköjärjestelmällä voidaan vuositasolla vähentää mikro-CHP-laitoksen käyttötunteja esimerkkitapauksessa yli 500:lla, mikä voi tarkoittaa 400 € säästöä. Diesel-generaattori voi kuitenkin olla parempi ratkaisu energiantuottamiseen lämpimään aikaan, koska se toimii samalla varavoimalana.