Kokemukset Sydänmerkki-ateriasta Siikajoen kouluruokailussa

Abstract

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö on yhdessä Sydänliiton ja Diabetesliiton Yksi Elämä -hankkeen kanssa ajamassa Sydänmerkki-aterioiden käyttöönottoa. Yhteisenä tavoitteena on, että Sydänmerkki-ateriat olisivat vuoden 2017 lopussa käytössä suurimmassa osassa Pohjois-Pohjanmaan kuntia. Ateria on käytössä Siikajoen kunnan ruokapalveluilla ja esimerkiksi Sydänliitto pitää sen käyttöönottoa onnistuneena. Opinnäytetyön tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää Sydänmerkki-aterian käyttöönotossa muiden paikkakuntien kouluissa sekä kouluruokailun kehittämisessä.

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla 8. luokkalaisten kokemuksia Sydänmerkki-ateriasta ja kouluruokailuun vaikuttamisesta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan käyttää hyödyksi kouluruokailun kehittämisessä ja Sydänmerkki-aterian käyttöönotossa muiden paikkakuntien kouluissa. Olisi yleisten terveyden edistämisen tavoitteiden mukaista saada mahdollisimman moni oppilas hyödyntämään tavallista tai Sydänmerkillä merkittyä kouluruoka-ateriaa. Tutkimuksen tietoperustassa käsitellään Sydänmerkki-ateriaa, sen määritelmää, kouluruokailua ja sen merkitystä. Tutkimusaineisto kerättiin kvalitatiivisin menetelmin haastattelemalla ruokapalveluiden edustajaa ja ryhmähaastattelemalla kahta Siikajoen kunnan 8.luokkaa.

Tämän tutkimuksen tulosten perusteella Siikajoen kunnan kouluruokailu on muutosvaiheessa. Sydänmerkki-ateriaan liittyviin tavoitteisiin ei vielä ole päästy. Haastatellut 8. luokkalaiset ovat kuitenkin tyytyväisiä kouluruoan laatuun. He ovat jonkin verran kiinnostuneita ruoan terveellisyydestä ja terveysvaikutuksista. Heidän koulussaan käytössä olevasta Sydänmerkki-ateriasta he eivät kuitenkaan ole tietoisia. Ateriasta kuultuaan moni oppilas mielsi sen hyödylliseksi. Vaikuttamistapoja kouluruokailua koskien oppilaat osaavat nimetä, mutta he eivät koe pystyvänsä vaikuttamaan siihen. Ideoita ja haluja vaikuttamismahdollisuuksien parantamiseksi oppilailla on ja heidän mielestään heidän omien kehittämisideoidensa toteutuminen saisi useammat oppilaat osallistumaan kouluruokailuun. Päättäjien tasolle palautetta päätyy useita eri reittejä, mutta mahdollisuudet niiden toteuttamiseen vaihtelevat.

The Basic Healthcare Unit of Northern Ostrobothnia Hospital District is implementing the use of Heart Symbol meals in Northern Ostrobothnia together with Finnish Heart Association and The Finnish Diabetes Association’s Yksi Elämä (“One Life”) project. Their mutual objective is to have the Heart Symbol meals in use in most of Northern Ostrobothnia by the end of 2017. The meal is used by the food services in the municipality of Siikajoki, and it is considered a success. The results of this study can be utilized in the future of the Heart Symbol meal and the development of school meals.

The objective of this thesis is to describe young people’s experiences of the Heart Symbol meal. In keeping with the objectives of health promotion, it would be beneficial to have as many pupils as possible eat regular or Heart Symbol meals at school. Another objective of the thesis is to describe how the pupils experience influencing their school meals. The knowledge base of this study covers the Heart Symbol meal and its definition, as well as school meal and its importance. This study was carried out by using qualitative research methods. Two classes of eight-graders and the manager of the municipality’s food services were interviewed for this study.

According to this study, the arrangement of school meals in the municipality of Siikajoki is under-going a change. Due to these changes, the objectives of the Heart Symbol meal have not been accomplished yet. However, the eight-graders were pleased with the quality of the food in their schools. The pupils were not aware that the Heart Symbol meals are in use in their schools. After finding out about them, many of the pupils thought them beneficial. While the pupils were able to name some ways in which they can influence their school meals, they felt unable to actually do so. The pupils had ideas about how to develop their possibilities of influencing their meals, and appeared eager to do so. They thought that if their ideas for development were heard, more pupils would attend school lunch. Feedback from the pupils came to decision makers in many different ways, but the possibilities for implementing them vary.