Keskosten sairaalasiirtojen historia : vastasyntyneiden sairaalasiirtojen kehitys satavuotisessa Suomessa
Laakkonen, Lotta (2017)
Laakkonen, Lotta
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705127894
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705127894
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on osa Metropolia Ammattikorkeakoulun ylläpitämän Hoitotyön koulutuksen museon opinnäytetyöprojektia, jossa pyritään esittelemään erilaisia mielenkiintoisia sairaanhoidon historiaan liittyviä tekijöitä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata keskosten sairaalasiirtojen ja niissä käytetyn välineistön historiaa ja kehitystä Suomen 100-vuotisen historian aikana. Tavoitteena on lisätä ammattilaisten ja hoitoalan opiskelijoiden tietoisuutta keskosten sairaanhoidon historiasta ja tuoda elävyyttä uuden suunnitteilla oleva Terveysalojen koulutuksenmuseoon kuuluvan näyttelyn välineistölle Metropolian Myllypuron kampuksella.
Tutkimusmenetelmänä sovellettiin narratiivista kirjallisuuskatsausta. Opinnäytetyön aineisto koostui ammattilehtien artikkeleista, hoitosuosituksista, oppikirjoista ja elämäkerroista viimeisen sadan vuoden ajalta. Aineistosta saadut tulokset analysoitiin historiallisella sisällönanalyysilla.
Keskosten sairaalasiirrot ovat olleet jatkuvassa murroksessa koko itsenäisyyden ajan. Vielä vuonna 1917 kaikki synnytykset ja vastasyntyneet hoidettiin kotona. Keskosena syntyi noin 10 % vastasyntyneistä. Keskosten kuolleisuus oli suurta eikä heidän hoitonsa poikennut mitenkään muiden vastasyntyneiden hoidosta. Suomessa sairaalapaikkoja keskosille oli ainoastaan Helsingin Lastenlinnassa. 1940-luvulla keskosten sairaalasiirtoja varten kehitettiin erityinen puinen keskosen kuljetuslaatikko, joka auttoi ylläpitämään keskosten ruumiinlämpöä siirron aikana. Suurin osa keskosten siirroista tapahtui edelleen synnytyslaitokselta kotiin, sillä keskosten sairaalapaikkoja ei ollut kuin 150 koko Suomessa. Siirrot toteutti aina kätilö. Sotien jälkeen Lastenlinnaan saatiin ensimmäisen keskoskaappi.
Nykyisin lähes kaikki synnytykset hoidetaan sairaalaoloissa ja riskiraskaudet pyritään keskittämään yliopistotasoisiin sairaaloihin keskosten parhaan hoidon turvaamiseksi heti syntymän hetkestä lähtien. Suurin osa siirroista tapahtuu yliopistosairaaloista jatkohoitoon alueellisiin keskussairaaloihin keskosen voinnin ollessa vakaa. Keskonen siirretään ambulanssikuljetuksella kuljetuskehdossa, joka ylläpitää keskosten lämpötaloutta ja huolehtii riittävästä hapetuksesta. Mukana siirroissa on kätilö tai lastensairaanhoitaja sekä akuuteissa siirroissa lisäksi pediatri tai neonatologi. Keskosten kuolleisuus on Suomessa maailman pienimpiä.
Tutkimusmenetelmänä sovellettiin narratiivista kirjallisuuskatsausta. Opinnäytetyön aineisto koostui ammattilehtien artikkeleista, hoitosuosituksista, oppikirjoista ja elämäkerroista viimeisen sadan vuoden ajalta. Aineistosta saadut tulokset analysoitiin historiallisella sisällönanalyysilla.
Keskosten sairaalasiirrot ovat olleet jatkuvassa murroksessa koko itsenäisyyden ajan. Vielä vuonna 1917 kaikki synnytykset ja vastasyntyneet hoidettiin kotona. Keskosena syntyi noin 10 % vastasyntyneistä. Keskosten kuolleisuus oli suurta eikä heidän hoitonsa poikennut mitenkään muiden vastasyntyneiden hoidosta. Suomessa sairaalapaikkoja keskosille oli ainoastaan Helsingin Lastenlinnassa. 1940-luvulla keskosten sairaalasiirtoja varten kehitettiin erityinen puinen keskosen kuljetuslaatikko, joka auttoi ylläpitämään keskosten ruumiinlämpöä siirron aikana. Suurin osa keskosten siirroista tapahtui edelleen synnytyslaitokselta kotiin, sillä keskosten sairaalapaikkoja ei ollut kuin 150 koko Suomessa. Siirrot toteutti aina kätilö. Sotien jälkeen Lastenlinnaan saatiin ensimmäisen keskoskaappi.
Nykyisin lähes kaikki synnytykset hoidetaan sairaalaoloissa ja riskiraskaudet pyritään keskittämään yliopistotasoisiin sairaaloihin keskosten parhaan hoidon turvaamiseksi heti syntymän hetkestä lähtien. Suurin osa siirroista tapahtuu yliopistosairaaloista jatkohoitoon alueellisiin keskussairaaloihin keskosen voinnin ollessa vakaa. Keskonen siirretään ambulanssikuljetuksella kuljetuskehdossa, joka ylläpitää keskosten lämpötaloutta ja huolehtii riittävästä hapetuksesta. Mukana siirroissa on kätilö tai lastensairaanhoitaja sekä akuuteissa siirroissa lisäksi pediatri tai neonatologi. Keskosten kuolleisuus on Suomessa maailman pienimpiä.