Tuulikammion käyttöönottomittaukset ja hajapölypäästön määrittäminen tuulikammiossa
Meriläinen, Tauno (2017)
Meriläinen, Tauno
Savonia-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705127903
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705127903
Tiivistelmä
Opinnäytetyön on tilannut Ramboll Finland Oy, Ambient Air, Kuopion yksikkö, ja se on jatkoa Mari Räsäsen tekemälle Kiintoaineen tuulikammiotestien suunnittelu ja päästökirjaston luonti-opinnäytetyölle. Opinnäytetyössä tehtiin tuulikammiotestejä laboratoriossa. Laboratoriossa tutkimusaineina käytettiin mm. kaivosteollisuuden rikasteita.
Työn tavoitteena oli selvittää hajapölypäästökerroin eri tuulennopeuksilla (1, 2, 4, 6, 8 ja 10 m/s, josta 1 m/s on taustamittaus, joka tehtiin jokaisen testin aluksi) tuulikammiossa, joka kuvaa ilman virtauksen näytteenpinnalta irrottaman hengitettävän pölyn (PM10) määrää. Tuulikammiotestillä määritettiin myös näytekohtainen ”kriittinen tuulen nopeus”, jonka ylittyessä hiukkaset irtoavat maan pinnasta tai lähtevät vierimään. Työhön kuului myös menetelmäohjeiden laatiminen näytteiden käsittelystä ja ja-kamisesta sekä hiukkasemissiopotentiaalin selvittämisestä tuulikammiossa, jotta jatkossa on selkeämpää toimia erilaisten näytesarjojen kanssa tuulikammiotesteissä.
Opinnäytetyössä saatua tietoa voidaan hyödyntää jatkossa erilaisissa pölypäästökuormitukseen liittyvissä tilanteissa kaivosalueilla. Työssä tehtiin huolellinen suunnittelu sekä laadittiin ohjeistusta aihepii-ristä. Lopuksi käsiteltiin saadut tulokset.
Tuulikammiotestausten tulokset ovat olleet etukäteen odotetun kaltaisia, ja menetelmä on todettu toimivaksi, ainakin laboratorio-olosuhteissa. Opinnäytetyössä kehitettiin testausmenetelmiä ja laskentapohjia ja saatiin tärkeää ja monipuolista kokemusta tuulikammiosta.
Työn tavoitteena oli selvittää hajapölypäästökerroin eri tuulennopeuksilla (1, 2, 4, 6, 8 ja 10 m/s, josta 1 m/s on taustamittaus, joka tehtiin jokaisen testin aluksi) tuulikammiossa, joka kuvaa ilman virtauksen näytteenpinnalta irrottaman hengitettävän pölyn (PM10) määrää. Tuulikammiotestillä määritettiin myös näytekohtainen ”kriittinen tuulen nopeus”, jonka ylittyessä hiukkaset irtoavat maan pinnasta tai lähtevät vierimään. Työhön kuului myös menetelmäohjeiden laatiminen näytteiden käsittelystä ja ja-kamisesta sekä hiukkasemissiopotentiaalin selvittämisestä tuulikammiossa, jotta jatkossa on selkeämpää toimia erilaisten näytesarjojen kanssa tuulikammiotesteissä.
Opinnäytetyössä saatua tietoa voidaan hyödyntää jatkossa erilaisissa pölypäästökuormitukseen liittyvissä tilanteissa kaivosalueilla. Työssä tehtiin huolellinen suunnittelu sekä laadittiin ohjeistusta aihepii-ristä. Lopuksi käsiteltiin saadut tulokset.
Tuulikammiotestausten tulokset ovat olleet etukäteen odotetun kaltaisia, ja menetelmä on todettu toimivaksi, ainakin laboratorio-olosuhteissa. Opinnäytetyössä kehitettiin testausmenetelmiä ja laskentapohjia ja saatiin tärkeää ja monipuolista kokemusta tuulikammiosta.