Suomi toisena kielenä -opetus Oulun kaupungin varhaiskasvatuksessa : Lastentarhanopettajien kokemuksia varhaiskasvatuksen suomi toisena kielenä (S2) -opetuksesta

Abstract

Suomalainen yhteiskunta on tänä päivänä monikulttuurisempi kuin koskaan aikaisemmin. Maahanmuuton yleistyminen on nähtävissä myös Oulun kaupungin varhaiskasvatuspalveluissa, missä eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten määrä kasvaa vuosittain. Oulun kaupungissa eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan tuetaan kasvatus- ja opetustoiminnalla, S2-opetuksella sekä suurimmille kieliryhmille järjestettävällä kotikielen opetuksella. Tämä opinnäytetyö toteutettiin toimeksiantona Oulun kaupungin varhaiskasvatuksen maahanmuuttajatyön koordinaattorille. Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvailla Oulun kaupungin lastentarhanopettajien kokemuksia eri kielitaustaisten lasten S2-opetuksesta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, miten varhaiskasvatuksessa toteutetaan S2-opetusta ja miten suomen kielen kehitystä arvioidaan. Lisäksi tutkimuksessa haettiin vastauksia siihen, millaisia haasteita S2-opetustyössä kohdataan ja miten S2-opetusta voitaisiin kehittää.

Tietoperustassa määritellään varhaiskasvatus ja kuvataan sen tehtävä ja järjestämistä ohjaavat velvoitteet. Lisäksi tarkastellaan varhaiskasvatuksen oppimiskäsitystä ja pedagogista toimintaa. Tietoperusta sisältää myös kuvauksen kielen kehittymisestä, toisen kielen oppimisesta sekä funktionaalisen suomen kielen opetuksen ja kielen kehityksen arvioinnin menetelmistä. Opinnäytetyönä toteutettiin kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluina yksilöhaastattelemalla kolmea Oulun kaupungin monikulttuurisen päiväkodin lastentarhanopettajaa kesäkuussa 2016. Haastattelujen jälkeen aineisto litteroitiin ja analysoitiin teemoittelulla. Tulokset esitetään teemoittain, jotka vastaavat tutkimuskysymyksiin.

Tutkimuksen mukaan S2-opetusta toteutetaan pääasiassa funktionaalisesti tukemalla suomen kielen luonnollista oppimista päiväkodin arjen aidoissa kielenkäyttötilanteissa. Tärkeimpänä opetusmenetelmänä pidetään oppimisympäristöön liittyvän toiminnan ja asioiden käsitteellistämistä selkokielellä eri kielitaustaiselle lapselle. Lisäksi opetuksessa hyödynnetään monikanavaisuutta yhdistämällä puhe konkreettisiin asioihin esimerkiksi kuvien avulla. Suomen kielen kehitystä arvioidaan arkihavainnoimalla ja Pienten kielireppu -kielitason kartoitusmenetelmän avulla. S2-opetuksen haasteet liittyivät kysymykseen siitä, miten suomen kielen oppimista pystytään tukemaan riittävästi isoissa lapsiryhmissä. S2-opetuksen kehittämiseksi ehdotettiin omien työtapojen reflektoimista ja kehittämistä esimerkiksi jakamalla kokemuksia toisten S2-opetustyön parissa työskentelevien varhaiskasvattajien kanssa.

Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi Oulun kaupungin varhaiskasvatuksen suomi toisena kielenä -opetuksen koordinoinnissa ja S2-koulutusten järjestämisessä.

Finnish society is nowadays more multicultural than ever before. Increasing of immigration can also be seen in the early childhood education (ECEC) services of city of Oulu. City of Oulu supports integration of children from different language and cultural groups by providing early childhood education, teaching Finnish as a second language (FSL) and teaching primary language to children of the largest language groups. The purpose of this thesis was to describe the experiences of kindergarten teachers about FSL-teaching. The objective was to produce information about executing FSL-teaching in early childhood education and evaluating the Finnish language skills and level of children from different language groups. The aim was also to find out some of the challenges as well as ideas for developing FSL-teaching.

The theoretical part of this study includes description of early childhood education and the main concepts of the pedagogical practices in early childhood education. Language development, second language learning and functional language teaching are also included. Additionally, an introduction to methods for evaluating Finnish language skills are presented. This thesis includes a qualitative study in which data were collected as theme-based interviews of three multicultural kindergarten teachers of city of Oulu in June 2016. The data were transcribed and analyzed by themes. The results are presented according to these themes which provide answers to the questions of this study.

According to the results of this study, kindergarten teachers use authentic situations of everyday life events in daycare for FSL-teaching. The most important method is to use common language and conceptualize events and things experienced in the learning environment. Finnish skills are evaluated mainly by daily observation with the help of language level evaluation tool Pienten kielireppu. The main concern in FSL-teaching was to sufficiently support Finnish learning within large groups of children. One of the suggestions for developing FSL-teaching was to reflect personal working methods and to share experiences of FSL-teaching with other early childhood educators.

The results of the study can be used for example in coordinating FSL teaching in early childhood education of city of Oulu