Tuloilman esilämmitys maapiirillä

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia maapiirin soveltuvuutta tuloilman lämmittämiseen talvisin. Työn tilaaja oli Oulun ammattikorkeakoulu ja kohteena oli Oulun alueelta omakotitalo, johon on asennettu 150 metrin pituinen maapiiri vaakatasoon noin 1,5 metrin syvyyteen. Lämmönsiirtonesteenä käytettiin 50-prosenttista etyleeniglykoli-vesiliuosta.

Työn alussa tutkittiin lämmönsiirtonesteen ominaisuuksia ja valittiin maapiirin komponentteja, jotka asennettiin tammi-helmikuun välisenä aikana. Asennusten jälkeen mitattiin maapiirin meno-ja paluulämpötiloja sekä ilmanvaihdon tuloilman lämpötiloja esilämmityspatterin molemmin puolin. Mittaustulosten avulla voitiin laskea maapiirin ilmanvaihtoon tuoma lämmitysteho. Mittaukset suoritettiin lämpötila-antureilla, jotka jätettiin mittaamaan ilman ja vesi-glykoliliuoksien lämpötiloja viikon mittaisina jaksoina.

Saatujen tulosten avulla laskettiin esilämmityspatteriin tuodut tehot eri ulkolämpötiloilla ja verrattiin niitä kiertovesipumpun käyttämiin tehoihin. Järjestelmä todettiin hyvin toimivaksi ja energiatehokkaaksi. Käyttökustannuksia arvioitiin ja pohdittiin automaation käyttöä liiallisen jäähdyttämisen estämiseksi. Lopuksi todettiin, että mittauksia tulisi jatkaa jäähdytystehon selvittämiseksi, minkä jälkeen tiedettäisiin tarkemmin turhaan jäähdytykseen kuluvan energian määrä ja voitaisiin verrata sitä automaation asennuskustannuksiin.