Liikunnan merkitys leikki-ikäisen lapsen positiiviseen mielenterveyteen - kirjallisuuskatsaus

Abstract

Opinnäytetyön aiheena on liikunnan merkitys leikki-ikäisen lapsen positiiviseen mielenterveyteen. Työ on osa Positiivisen mielenterveyden edistäminen lapsiperheissä -hanketta. Hankkeen tarkoituksena on kehittää positiivisen mielenterveyden asiakaslähtöisen arvioinnin välineitä lapsiperheille, joissa on 3-5-vuotias lapsi. Tarkoituksena on luoda toimintamalleja hyvinvoinnin ohjaamiseen kyseessä olevan lapsiryhmän parissa työskenteleville ammattilaisille positiivisen mielenterveyden edistämiseksi.

Työ toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja tarkoituksena oli kuvata aikaisemman tutkimustiedon perusteella liikkumisen merkitystä positiivisen mielenterveyteen. Työhön etsittiin tutkimuksia liikunnan merkityksestä leikki-ikäisen lapsen positiiviseen mielenterveyteen. Positiivinen mielenterveys jaoteltiin neljään osa-alueeseen: tunteisiin, kognitioon, sosiaaliseen toimintaan ja koherenssin tunteeseen. Aiheesta löydettiin viisi tutkimusta, jotka taulukoitiin sisältölähtöisesti.

Tutkimusten perusteella liikunta edistää leikki-ikäisen lapsen positiivista mielenterveyttä. Liikunta vaikuttaa myönteisesti keskittymiskykyyn, tarkkaavaisuuteen sekä auttaa asioiden mieleen palauttamista ja uuden oppimista. Liikunta auttaa sosiaalisten taitojen oppimisessa ja edistää lapsen kykyä ylläpitää vertaissuhteita. Opettajat osallistavat lapsia liikkeen avulla oppimistilanteissa. Hyvät motoriset taidot ja niiden oppiminen edesauttaa lapsen pystyvyyden kokemista ja itsetuntoa. Liikunnan avulla lapset voivat rauhoittua ja opetella käsittelemään tunteitaan. Näiden tutkimusten perusteella ei löydetty yhteyttä koherenssin tunteen ja liikunnan välillä.

Työssä koottiin yhteen aiempaa tutkimustietoa aiheesta ja työn tuloksia voi hyödyntää hankkeen myöhemmissä vaiheissa. Tutkittua tietoa löytyi aiheesta vähän, joten aihetta olisi syytä tutkia enemmän.

The purpose of this study was to find out the significance of physical activity and positive mental health among preschoolers. Promoting positive mental health in families with children is necessary. Moreover, we are interested in developing customer oriented approach evaluation tools for families with 3-5-year-old children.

The purpose of the study was to describe the connections between the physical activity and positive mental health based on previous research. The used method was descriptive literature review. We searched for studies that examined how physical activity affected preschoolers’ positive mental health’s components: emotions, cognition, coherence or social behavior. We found five studies suitable for our study. The results were categorized by applying principals of inductive approach.

Based on the studies physical activity improves most components children’s positive mental health. Physical activity effects positively on children’s concentration, attention, learning and memory. Moreover, physical activity supports children’s ability to build social skills and helps them to sustain social relationships. Teachers use movement to teach academic concepts. Learning motor skills and having a fundamental motor skills distributes to children perceived physical competence and builds self-confidence. Movement helps children to calm down and process their emotions. However, based on these studies no connections between coherence and physical activity were found.

Previous study results of relationships between physical activity and positive mental health were gathered in this study. Study results can be used in future studies and projects. There were few studies about the study’s subject and more research should be done.