Kuusen hemiselluloosan paineistettu kuumavesiuutto, uutteen konsentrointi, hydrolysointi ja fermentointi etanoliksi
Byman, Olli (2010)
Byman, Olli
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2010
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004236789
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004236789
Tiivistelmä
Työn tavoitteena oli tuottaa etanolia kuusen (Picea abies) hemiselluloosasta, jota eristettiin kuusenpurusta paineistetulla kuumavesiuutolla. Käytetyillä uuttoparametreillä liuokseen uuttui myös ligniiniä ja puun uuteaineita. Selluloosa jäi uuttumatta. Uuton jälkeen uute konsentrointiin ultrasuodatuksella cross-flow-periaattella, polysakkaridiketjut hydrolysoitiin kemiallisesti rikki- ja suolahapolla, liuos neutraloitiin NaOH:lla ja vapaat monosakkaridit fermentointiin Saccharomyces cerevisiae -hiivoilla.
Prosessin fraktioista analysoitiin kokonaissakkaridi- ja monosakkaridipitoisuuksia kaasukromatografialla, uuteaineita ja niiden pitoisuuksia massaspektrometrialla, liuenneen ligniinin pitoisuuksia UV-spektrofotometrialla sekä hiilipitoisuuksia TOC-analysaattorilla.
Työssä tehdyt kokeet osoittivat, että hemiselluloosahydrolysaattia voidaan tehokkaasti fermentoida etanoliksi rajattuun uuteaine- ja ligniinipitoisuuteen asti. Kun fermentointikokeissa fermentointia haittaavien inhibiittoreiden määrä oli liian korkea, eivät hiivat voineet käyttää aineenvaihdunnassaan kaikkia liuoksen sokereita. Työn fermentointikokeita saattoi haitata huonosti valittu hydrolysaatin neutralointikemikaali.
Tuloksista ilmenee joitakin olosuhteita, joissa hiiva S. cerevisiae pystyy tuottamaan hemiselluloosahydrolysaatista tehokkaasti etanolia. Kokeista saatiin jatkotutkimuksia varten tietoa ligniiniä ja uuteaineita sisältävän polysakkaridiliuoksen ultrasuodatuskonsentroinnista sekä uuttolämpötilojen vaikutuksista uutteisiin.
Prosessin fraktioista analysoitiin kokonaissakkaridi- ja monosakkaridipitoisuuksia kaasukromatografialla, uuteaineita ja niiden pitoisuuksia massaspektrometrialla, liuenneen ligniinin pitoisuuksia UV-spektrofotometrialla sekä hiilipitoisuuksia TOC-analysaattorilla.
Työssä tehdyt kokeet osoittivat, että hemiselluloosahydrolysaattia voidaan tehokkaasti fermentoida etanoliksi rajattuun uuteaine- ja ligniinipitoisuuteen asti. Kun fermentointikokeissa fermentointia haittaavien inhibiittoreiden määrä oli liian korkea, eivät hiivat voineet käyttää aineenvaihdunnassaan kaikkia liuoksen sokereita. Työn fermentointikokeita saattoi haitata huonosti valittu hydrolysaatin neutralointikemikaali.
Tuloksista ilmenee joitakin olosuhteita, joissa hiiva S. cerevisiae pystyy tuottamaan hemiselluloosahydrolysaatista tehokkaasti etanolia. Kokeista saatiin jatkotutkimuksia varten tietoa ligniiniä ja uuteaineita sisältävän polysakkaridiliuoksen ultrasuodatuskonsentroinnista sekä uuttolämpötilojen vaikutuksista uutteisiin.