Digitaalisen radiografian käyttö telakalla

Abstract

Työssä perehdyttiin digitaalisen radiografian toimintaan ja arvioitiin sen soveltuvuutta telakkaolosuhteisiin. Digitaalinen radiografia on yksi NDT-tarkastusmenetelmistä, jossa käytetään filmin sijaan kuvauspaneelia, jolla saadaan heti luokiteltavaksi valmis digitaalinen kuva. Tarkastukset suoritettiin alihankkijan toimesta rakennusvaiheessa olevalla jäänmurtajalla Helsingin telakalla.

Tavoitteena oli saada kuvauskokeissa standardinmukaisia kuvia digitaalisella röntgentarkastuksella, kartoittaa menetelmän edut ja haitat telakkakuvauksen kannalta sekä verrata menetelmää perinteiseen radiografiaan. Pääpaino tarkastuksissa oli eripaksuisten levyjen liitosten kuvaaminen, joka filmitekniikalla vaatii useamman kuvan ottamisen, jotta molemmat levyvahvuudet tulevat näkyviin.

Tarkastukset tehtiin sekä laivalla että laboratoriossa. Laivalta valittiin kaksi NDT-suunnitelman mukaista kuvauskohdetta, jotka kuvattiin sekä perinteisellä että digitaalisella menetelmällä. Laboratoriossa kuvattiin kaksi eripaksuista hitsattua levyä ja yksi putkiliitos. Tarkastuksiin kulunut aika ja kuvausarvot kirjattiin ylös vertailuja varten. Tuloksena saatiin kolme standardinmukaista kuvaa, joista yhdestä tehtiin myös tarkastuspöytäkirja.

Kokeet osoittivat digitaalisen radiografian toimivan hyvin telakkaolosuhteissa, ja sen avulla tarkastukset voisivat periaatteessa edetä nopeammin. Digitaalista kuvaa on helpompi luokitella filmiin verrattuna, ja todennäköisyys kuvan epäonnistumisesta on alhaisempi.

Työssä esitetty menetelmien kustannusvertailu perustuu arvioon ja asiantuntijoiden antamiin tietoihin. Yleisesti ottaen digitaalinen radiografia on tässä vaiheessa kalliimpi vaihtoehto, ja todennäköisesti sitä joudutaan ainakin toistaiseksi käyttämään perinteisen radiografian rinnalla.

Seuraavat vaiheet voisivat sisältää tarjouspyynnön laatimisen, kuvauspisteiden valitsemisen sekä selvittämisen, täyttääkö digitaalinen menetelmä telakan kaikki vaatimukset jatkuvassa käytössä.

The objective of this Bachelor’s thesis was to conduct digital radiography (DR) tests at a shipyard and decide whether the method meets the requirements of the shipbuilding environment. In addition, another objective was to test if it is faster than traditional radiography (RT). This study was commissioned by Arctech Helsinki Shipyard inc.

Digital radiography uses a digital detector array (DDA) instead of x-ray films and operates with a lower voltage. Therefore, it is environmentally safer compared to the traditional radiography. The tests were carried out both on a vessel and in a laboratory. Firstly, the testing places on the vessel were chosen from the NDT plan and the sample plates with different material thicknesses were welded. Different thicknesses were needed to accomplish a joint, where traditional radiography normally uses a multi-film technique. Secondly, the test was conducted by a subcontractor and test results were recorded. Finally, the advantages and disadvantages of digital radiography were discovered and compared to traditional radiography.

The tests indicated that at the beginning stage digital radiography is as fast as traditional radiography, but it requires a lower amount of physical work, e.g. film development is missing. Because digital radiography is a new technique, it is more expensive than traditional testing and, due to the large size of DDA, it can be used mostly in easily accessible places.