Suun terveyden edistäminen pohjoismaisessa kotihoidossa : katsaus kirjallisuuteen

Abstract

Opinnäytetyömme on osa MobiDent-hanketta, joka kehittää tietoteknistä sovellusta kotihoitajille edistääkseen iäkkäiden suun terveyttä sekä yleisterveyttä. Opinnäytetyöhön kokoamaamme teoriatietoa voidaan hyödyntää MobiDent-hankkeen osana. Tarkoituksena opinnäytetyöllä on kuvata suun terveyden edistämistä kotihoidossa pohjoismaista näkökulmaa käyttäen. Tavoitteena oli saada kotihoidon ammattilaisille sekä terveysalan opiskelijoille tutkimuksista tietoa, jonka avulla on mahdollista myös kehittää suunhoitoa. Toteutimme opinnäytetyön eri kirjallisuuskatsauksen menetelmiä soveltaen. Tiedonhaussa käytimme Cinahl-, Medic-, SwePub- ja Medline-tietokantoja. Lisäksi etsimme tutkimuksia manuaalisesti hoitotieteellisistä julkaisuista. Löytämästämme aineistosta valikoitui kolmetoista tutkimusartikkelia lopulliseen otokseen. Aineiston analysoimme soveltaen induktiivistä sisällönanalyysiä. Tutkimuskysymyksemme ovat: Mitä hyväksi havaittuja keinoja suun terveyden edistämiseksi kotihoidossa käytetään Pohjoismaissa? Mitkä ovat suunhoidon keskeiset haasteet?

Tutkimuksia suun terveyden edistämiseen vaikuttavista tekijöistä pohjoismaisessa kotihoidon ympäristössä ei ole juuri tehty, joten lähestyimme aihetta iäkkäille suunnattujen hyväksi havaittujen suun hoitokäytäntöjen kautta. Pohjoismaisen näkökulman katoimme valikoimalla aineistoksi vain Pohjoismaissa tehtyjä tutkimusartikkeleja. Hyväksi havaittuihin keinoihin kuului hampaiden harjaus kahdesti vuorokaudessa fluorihammastahnaa käyttäen. Puhdistusta tehosti harjaustekniikka, puhdistukseen käytettävä riittävä aika ja sähköhammasharjan käyttö. Iäkkäillä, joilla oma hampaisto on huonokuntoinen, tulisi harkita implanttiproteeseja vaihtoehtona useammin, sillä ne ovat helppohoitoisia ja palauttavat suun toimintakyvyn tehokkaasti. Kotihoidon asiakkaille oman suun hygieniasta huolehtiminen on usein haastavaa esimerkiksi fyysisten tai älyllisten rajoitteiden vuoksi. Tähän on pyritty pohjoismaissa vaikuttamaan takaamalla avun saanti lainsäädännöllä. Hoitajien vastuu tiedon ja hyvien toimintatapojen välittäjänä potilaille nousee niin ikään tuloksissa esiin, mutta hoitajat kokevat myös tarvitsevansa enemmän koulutusta potilaiden suun terveydenhoitoon.

Nykyiset hoitosuositukset olivat pääsääntöisesti yhtenäiset tulostemme kanssa. Tutkimuksista löysimme kuitenkin haasteita, joihin tulisi kiinnittää huomiota ja joiden osalta tutkimustyötä voisi vielä tehdä. Esimerkiksi keinoista parantaa sairaanhoitajien suunhoidon osaamista ja tapoja jalkauttaa hyviä suunhoidon käytäntöjä merkittävämmäksi osaksi hoitotyötä voisi vielä jatkossa viedä eteenpäin.

The purpose of our final project is to describe the promotion of oral health care using the Nordic point of view. The aim is to find information on previous researches so professionals and health care students can improve oral health care. In the project, we applied different methods of literature reviews. In the information retrieval, we used several databases and manual search from scientific nursing journals. From the material found, we chose thirteen research articles for the final sample. We used methods of inductive content analysis to analyze the material. Our research questions are: Which proven effective means to promote oral health are used in Nordic home care? Which are crucial oral care challenges?

We did not find many studies about factors affecting promotion of oral health in Nordic home care which were made in the last ten years. So, we approached the topic through proven oral care practices targeted at the elderly. We chose only studies made in the Nordic countries to cover the Nordic perspective. Findings included tooth brushing twice a day using fluoride toothpaste. The brushing technique, sufficient time used for the procedure, and use of an electric toothbrush increased the cleansing. Implant prosthesis should be considered more often for the elderly whose teeth are in bad condition, because prosthesis are easy to manage and they restore oral functioning. Taking care of one’s own oral hygiene is often challenging for home care patients, because of their physical and cognitive limitations. Legislation in Nordic countries ensures help for those patients. The results also indicate that nurses have a responsibility to forward information and effective means to patients. But, nurses experience a need for more education to care for patients’ oral health.

Current guidelines for care are mainly consistent with our findings. There were challenges which should be paid attention to and which should be researched more. For example, means to improve nurses’ knowledge of oral health care and different ways to implement oral health care methods into practice could be advanced in the future.