Lupa onnistua ja epäonnistua turvallisesti : työtoimintaan osallistuvien asukkaiden kokemuksia työtoiminnan vaikutuksesta elämänhallintaan Sininauha Oy:n asumisyksikkö Mäkelänkadun Pessissä
Liikanen, Elina (2017)
Liikanen, Elina
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705198987
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705198987
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tarkoituksena oli selvittää asukkaiden näkökulmaa työtoiminnan vaikutuksista elämänhallintaan. Työtoimintaa kehitetään parhaillaan yksikössä ja tämän vuoksi kehittämisen tueksi tarvitaan myös asukkaiden näkökulma. Elämänhallinnan näkökulma valikoitui työhön siksi, että se kokonaisvaltaisuutensa ansiosta antaa hyvin konkreettisten esimerkkien avulla tietoa asukkaan hyvinvoinnista ja kuinka siihen voidaan arjen valinnoilla vaikuttaa. Elämänhallinta sulkee sisäänsä koko ihmiselämän eri vaiheineen monipuolisesti. Koska elämänhallinta ei määritelmänä sellaisenaan tarkoita mitään tiettyä elämäntapaa, se voidaan ajatella näkökulmana mahdollistamassa ymmärrystä hyvästä elämästä ja mitä kaikkea erilaisia taitoja ihmisen tulisi osata voidakseen hyvin niin psyykkisen, fyysisen kuin sosiaalisen hyvinvoinnin näkökulmasta.
Tässä työssäni tarkastelin erityisesti asunnottomuuden, päihdeongelman ja syrjäytyneisyyden kautta elämänhallintansa menettäneiden ihmisten näkemyksiä siitä, millä tavalla arjen tekeminen ja tätä kautta osallisuuden kokemuksen tuottavat elämänhallinnallisia taitoja elämään heidän omasta näkökulmastaan.
Haastattelututkimuksen tein Mäkelänkadun asumisyksikkö Pessissä, joka toimii Asunto Ensin- periaatteen mukaisesti tarjoamalla apua ja tukea vuokra-asunnoissa asuville tuen tarpeessa oleville henkilöille. Yksikössä on mahdollisuus osallistua työtoimintaan arkipäivisin ja myös viikonloppuisin sovitusti. Työtoiminnasta maksetaan pientä korvausta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, miten työtoimintaan osallistuminen koetaan siihen osallistuvien näkökulmasta elämänhallintaa ajatellen. Tuloksia voidaan hyödyntää Sininauha Oy:n työ-toiminnan kehittämisessä.
Opinnäytetyöni oli kvalitatiivinen tutkimus ja tutkimusmenetelmä oli teemahaastattelu. Haastatteluteemat muodostin elämänhallinnanteorian pohjalta. Haastattelin neljää työtoimintaan osallistuvaa asukasta, jotka ovat iältään 29- 62 -vuotiaita. Lisäksi haastattelin työvalmentajaa työvalmennuksen periaatteisiin liittyen. Olen työssäni erottanut haastateltavien ajatukset kursiivilla lukemisen helpottamiseksi. En käyttänyt työssäni kursiivin lisäksi muuta yksilöityä tietoa, kuten ikää, haastateltujen asukkaiden anonymiteetin säilyttämiseksi.
Opinnäytetyön tulokset näyttävät, että työtoiminta koetaan asukkaiden parissa merkitykselliseksi heidän elämänhallinnalleen. Se vaikuttaa päihteiden käyttöön hillitsevästi tarjoamalla tekemistä ja sisältöä päivään päihteiden ulkopuolella. Sosiaaliset kontaktit koetaan tärkeiksi- työtoimintaan osallistuvat muodostavat yhteisön. Muiden opastaminen vahvistaa sisäistä elämänhallintaa, tasavertaisuuden ja tasapuolisuuden kokemus töiden jakamisesta lisää oikeudenmukaisuuden tunnetta. Kannustus ja toisten auttaminen vahvistavat tunnetta hyväksynnästä. Elämän sisällöllinen merkitys kasvaa onnistumisten myötä. Mahdollisuus perua työvuoro ilman paineita tai sanktioita antaa mahdollisuuden aloittaa aina puhtaalta pöydältä. Ulkoiseen elämänhallintaan liittyen oman kodin siisteys, asunnon säilyttäminen ja asioiden hoito helpottavat.
Opinnäytetyöni koskee nimenomaan työtoimintaa, joka ei ole lakisääteistä kuntouttavaa työtoimintaa. Vaikka toiminnassa ajatuksena on, että se osallisuuden mahdollistamalla vai-kuttaa elämänhallintaan, ei sillä ole samanlaisia lakiin säädettyjä selkeitä tehtäviä eikä se rajoitu tietyn ajanjakson sisälle. Kuntouttavasta työtoiminnasta on tehty paljon tutkimuksia, mutta erilaisissa yksiköissä päihdepalveluiden, vammaispalveluiden tai vanhainkotien toimintaan liittyen tutkimustietoa on huomattavasti vähäisempää. Tästä opinnäytetyöstä saatua tietoa voidaan hyödyntää myös kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä yhtä hyvin kuin erilaisten aktiviteettien järjestämisessä vaikkapa vanhainkodissa.
Työtoiminta mahdollistaa onnistumisen ja epäonnistumisen turvallisesti- osallistava yhteisö on elämänhallinnan voimavara.
Tässä työssäni tarkastelin erityisesti asunnottomuuden, päihdeongelman ja syrjäytyneisyyden kautta elämänhallintansa menettäneiden ihmisten näkemyksiä siitä, millä tavalla arjen tekeminen ja tätä kautta osallisuuden kokemuksen tuottavat elämänhallinnallisia taitoja elämään heidän omasta näkökulmastaan.
Haastattelututkimuksen tein Mäkelänkadun asumisyksikkö Pessissä, joka toimii Asunto Ensin- periaatteen mukaisesti tarjoamalla apua ja tukea vuokra-asunnoissa asuville tuen tarpeessa oleville henkilöille. Yksikössä on mahdollisuus osallistua työtoimintaan arkipäivisin ja myös viikonloppuisin sovitusti. Työtoiminnasta maksetaan pientä korvausta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, miten työtoimintaan osallistuminen koetaan siihen osallistuvien näkökulmasta elämänhallintaa ajatellen. Tuloksia voidaan hyödyntää Sininauha Oy:n työ-toiminnan kehittämisessä.
Opinnäytetyöni oli kvalitatiivinen tutkimus ja tutkimusmenetelmä oli teemahaastattelu. Haastatteluteemat muodostin elämänhallinnanteorian pohjalta. Haastattelin neljää työtoimintaan osallistuvaa asukasta, jotka ovat iältään 29- 62 -vuotiaita. Lisäksi haastattelin työvalmentajaa työvalmennuksen periaatteisiin liittyen. Olen työssäni erottanut haastateltavien ajatukset kursiivilla lukemisen helpottamiseksi. En käyttänyt työssäni kursiivin lisäksi muuta yksilöityä tietoa, kuten ikää, haastateltujen asukkaiden anonymiteetin säilyttämiseksi.
Opinnäytetyön tulokset näyttävät, että työtoiminta koetaan asukkaiden parissa merkitykselliseksi heidän elämänhallinnalleen. Se vaikuttaa päihteiden käyttöön hillitsevästi tarjoamalla tekemistä ja sisältöä päivään päihteiden ulkopuolella. Sosiaaliset kontaktit koetaan tärkeiksi- työtoimintaan osallistuvat muodostavat yhteisön. Muiden opastaminen vahvistaa sisäistä elämänhallintaa, tasavertaisuuden ja tasapuolisuuden kokemus töiden jakamisesta lisää oikeudenmukaisuuden tunnetta. Kannustus ja toisten auttaminen vahvistavat tunnetta hyväksynnästä. Elämän sisällöllinen merkitys kasvaa onnistumisten myötä. Mahdollisuus perua työvuoro ilman paineita tai sanktioita antaa mahdollisuuden aloittaa aina puhtaalta pöydältä. Ulkoiseen elämänhallintaan liittyen oman kodin siisteys, asunnon säilyttäminen ja asioiden hoito helpottavat.
Opinnäytetyöni koskee nimenomaan työtoimintaa, joka ei ole lakisääteistä kuntouttavaa työtoimintaa. Vaikka toiminnassa ajatuksena on, että se osallisuuden mahdollistamalla vai-kuttaa elämänhallintaan, ei sillä ole samanlaisia lakiin säädettyjä selkeitä tehtäviä eikä se rajoitu tietyn ajanjakson sisälle. Kuntouttavasta työtoiminnasta on tehty paljon tutkimuksia, mutta erilaisissa yksiköissä päihdepalveluiden, vammaispalveluiden tai vanhainkotien toimintaan liittyen tutkimustietoa on huomattavasti vähäisempää. Tästä opinnäytetyöstä saatua tietoa voidaan hyödyntää myös kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä yhtä hyvin kuin erilaisten aktiviteettien järjestämisessä vaikkapa vanhainkodissa.
Työtoiminta mahdollistaa onnistumisen ja epäonnistumisen turvallisesti- osallistava yhteisö on elämänhallinnan voimavara.