Tutkimustiedon oppiminen ja sen käyttö hoitotyössä : Tutkimusklubi interventiona hoitotyön opiskelijoiden näkökulmasta
Minkkinen, Virpi (2010)
Minkkinen, Virpi
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004206622
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004206622
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida hoitotyön aikuisopiskelijoiden tutkimustiedon ja tutkimustyön oppimista sekä tutkimustiedon hyödyntämistä työelämässä. Tarkastelukohteena oli tutkimusklubeissa esitellyistä tutkimuksista oppiminen ja näiden tutkimusten hyödyntäminen työyksikössä. Tutkimusklubitilaisuuksissa aikuisopiskelijat pitivät alustuksen tutkimusartikkelin pohjalta hoitohenkilökunnalle, jonka jälkeen keskusteltiin tutkimustulosten soveltuvuudesta hoitotyöhön. Aikuisopiskelijat toimivat myös keskustelun puheenjohtajina.
Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkein hoitotyön aikuisopiskelijoilta, jotka olivat päivittämässä opistotasoista tutkintoaan sairaanhoitajan ammattikorkeakoulututkinnoksi Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Opiskelijoista 26 vastasi kyselyyn (vastausprosentti 81 %). Tiedonkeruu tapahtui keväällä 2008 ja 2009. Strukturoidut kysymykset analysoitiin SPSS 15.0 for Windows -tilasto-ohjelmistolla ja avokysymykset sisällönanalyysilla.
Tämän tutkimuksen perusteella hoitotyön aikuisopiskelijoiden tutkimustiedon ja tutkimustyön oppimista voidaan edistää tutkimusklubitoiminnan kautta. Kaikki tai lähes kaikki aikuisopiskelijat olivat oppineet vähintään kohtalaisesti tutkimusten lukemista, tiedonhankintaa tai tutkimusprosessin ymmärtämistä. Samaten tiedon luotettavuuden arviointia tai tutkimusmenetelmiä oli oppinut suurin osa vastaajista ainakin kohtalaisesti.
Tutkimusklubitoiminta näyttäisi tukevan jossain määrin tutkimustiedon hyödyntämistä työyksikössä. Enemmistö vastaajista ilmoitti, että tutkimusklubeissa esiteltyjen tutkimusten hyödyntäminen työyksikössä oli tapahtunut suhteellisesti useimmin keskustelun tasolla. Keskustelua tutkimustuloksista oli ollut enemmistön mukaan ainakin kohtalaisesti.
Tutkimusklubitoiminnan vaikuttavuutta opetusmenetelmänä olisi syytä tutkia jatkossa pidemmällä aikavälillä ja mielellään useammassa ammattikorkeakoulussa, jotta voitaisiin arvioida edelleen tulosten yleistettävyyttä. Tutkimusklubeissa esiteltyjen tutkimusten hyödyntämisen lisääminen työyksikössä vaatisi edelleen jatkotutkimusta. Jos halutaan ymmärtää syvällisemmin esiteltyjen tutkimusten käytännön hyödyntämistä edistäviä ja estäviä tekijöitä, tarvitaan laadullista tutkimusta.
Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkein hoitotyön aikuisopiskelijoilta, jotka olivat päivittämässä opistotasoista tutkintoaan sairaanhoitajan ammattikorkeakoulututkinnoksi Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Opiskelijoista 26 vastasi kyselyyn (vastausprosentti 81 %). Tiedonkeruu tapahtui keväällä 2008 ja 2009. Strukturoidut kysymykset analysoitiin SPSS 15.0 for Windows -tilasto-ohjelmistolla ja avokysymykset sisällönanalyysilla.
Tämän tutkimuksen perusteella hoitotyön aikuisopiskelijoiden tutkimustiedon ja tutkimustyön oppimista voidaan edistää tutkimusklubitoiminnan kautta. Kaikki tai lähes kaikki aikuisopiskelijat olivat oppineet vähintään kohtalaisesti tutkimusten lukemista, tiedonhankintaa tai tutkimusprosessin ymmärtämistä. Samaten tiedon luotettavuuden arviointia tai tutkimusmenetelmiä oli oppinut suurin osa vastaajista ainakin kohtalaisesti.
Tutkimusklubitoiminta näyttäisi tukevan jossain määrin tutkimustiedon hyödyntämistä työyksikössä. Enemmistö vastaajista ilmoitti, että tutkimusklubeissa esiteltyjen tutkimusten hyödyntäminen työyksikössä oli tapahtunut suhteellisesti useimmin keskustelun tasolla. Keskustelua tutkimustuloksista oli ollut enemmistön mukaan ainakin kohtalaisesti.
Tutkimusklubitoiminnan vaikuttavuutta opetusmenetelmänä olisi syytä tutkia jatkossa pidemmällä aikavälillä ja mielellään useammassa ammattikorkeakoulussa, jotta voitaisiin arvioida edelleen tulosten yleistettävyyttä. Tutkimusklubeissa esiteltyjen tutkimusten hyödyntämisen lisääminen työyksikössä vaatisi edelleen jatkotutkimusta. Jos halutaan ymmärtää syvällisemmin esiteltyjen tutkimusten käytännön hyödyntämistä edistäviä ja estäviä tekijöitä, tarvitaan laadullista tutkimusta.