Masuunikuonajauheen vaikutus Rapidsementti-lattiabetonin ominaisuuksiin

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Rapidsementti-masuunikuonajauheyhdistelmien soveltuvuus käytettäväksi lattiabetonia valmistettaessa. Samalla pyrittiin tutkimaan, olisiko tällaisilla massoilla mahdollista vähentää yleisesti lattiavaluissa syntyviä ongelmia ja saada aikaiseksi hyvä betonilaatu, joka soveltuisi hyvin tähän käyttötarkoitukseen. Opinnäytetyön aihe saatiin yrityksiltä Finnsementti Oy ja Ruskon Betoni Oy

Opinnäytetyössä tutkittiin erilaisilla seosainemäärillä valmistettuja koekappaleita sekä tuoreen massan ominaisuuksia erilaisilla standardinmukaisilla testeillä. Lisäksi tutkimusmenetelmänä käytettiin ei-standardoituja menetelmiä, kuten kalorimetriä betonimassan lämmöntuoton arviointiin. Plastisen vaiheen kutistumahalkeilun tutkimusmenetelmänä käytettiin koevaluna valettua 1 m2:n kokoista betonilaattaa, jonka kuivumisen aikana pintaan kohdistettiin kova ilmavirtaus plastisen vaiheen halkeamien synnyttämiseksi.

Opinnäytetyössä saatiin runsaasti vertailuarvoja normaalisti käytettävän sekä masuunikuonajauhetta sisältävien massojen ominaisuuksien määrittelemiseksi. Masuunikuonaa sisältävän betonin kutistuma jää huomattavasti pienemmäksi kuin pelkällä Rapidsementillä tehty massa. Lisäksi kuonaa käytettäessä myös plastisen vaiheen kutistumahalkeilun määrä jää pienemmäksi. Lujuudenkehitys on hitaampaa, mutta koska yleisesti lattiavaluissa käytetään normaalisti kovettuvaa sementtiä, ei alkuvaiheen lujuudenkehitys todennäköisesti poikkea tällaisen massan lujuudenkehityksestä kovinkaan paljoa.

Saatujen tutkimustulosten perusteella voidaan Rapidsementti-masuunikuonajauhebetonia käyttää lattiavaluissa, mutta koska tässä opinnäytetyössä tutkitaan massoja, jotka on valmistettu yhdellä runkoainetyypillä, tulee masuunikuonaa Rapidsementin seosaineena käytettäessä massa ennakkotestata ennen varsinaista valua ongelmien välttämiseksi, mikäli massan suhteitusta tai käytettäviä aineosia muutetaan.

The aim of this thesis was to find out if Rapidsementti and ground blast fur-nace slag could be used together to create a good concrete mix to make con-crete floor slabs and surface slabs while reducing the problems often encoun-tered during concreting and hardening of concrete. The clients for this thesis were the companies Finnsementti Oy and Ruskon Betoni Oy.

Different kinds of concrete mix recipes were studied by manufacturing test samples of different kinds and testing the properties of the unhardened con-crete with standardized and unstandardized tests. Heat production of the con-crete during hardening was tested by using an adiabatic calorimeter and the plastic shrinkage cracking of the concrete was tested by making a 1 m2 con-crete slab, that was exposed to extreme air flow by using a fan during the first 24 hours of setting.

Lots of comparable values and results were gained during the thesis that can be used to differentiate between different kinds of concrete mixes and their properties. The use of ground blast furnace slag lowered the amount of shrink-age of the concrete when compared to concrete made without it. The plastic shrinkage cracking was reduced by adding slag to the mix. The hardening of concrete is slowed by adding slag, but compared to regular non-rapid cement concrete mixes, the speed of hardening is comparable, which means it is not a huge concern.

The results show that you can use concrete mixes made with Rapidsementti and ground furnace slag and doing so might solve some of the problems often encountered during floor concreting. If the results from this thesis are to be used, the concrete mix used should be pre-tested to avoid problems during the actual concreting, since this thesis only contained a single type of aggregate and changing it might change the properties of the resulting concrete and its properties.