Vanhempien suhtautuminen lastensa rokottamiseen vesirokkoa vastaan ja siihen vaikuttavat tekijät : katsaus kirjallisuuteen
Leinonen, Kati; Westerlund, Senni (2017)
Leinonen, Kati
Westerlund, Senni
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705219194
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705219194
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia vanhempien suhtautumista lastensa rokottamiseen vesirokkoa vastaan sekä suhtautumiseen vaikuttavia tekijöitä. Tarkoituksena oli myös kartoittaa miten ja missä aihetta on aikaisemmin tutkittu. Aihe valikoitui sen ajankohtaisuuden vuoksi. Työn tarkoituksena oli myös pyrkiä vaikuttamaan hyvään rokotuskattavuuteen vesirokkorokotteen osalta. Tavoitteena oli tuottaa työ, jota voitaisiin mahdollisesti hyödyntää esimerkiksi neuvoloissa tai muissa ympäristöissä, joissa opinnäytetyön tarjoamalle tiedolle olisi tarvetta.
Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena, jonka avulla aiempaa tutkimustietoa koottiin yhteen ja sen pohjalta pystyttiin muodostamaan käsitys tutkittavasta asiasta. Aineistonhaun apuna käytettiin terveysalan kotimaisia ja kansainvälisiä artikkelitietokantoja. Opinnäytetyön aineistonvalintaa määrittämään muodostettiin sisäänotto- ja poissulkukriteerit, joiden perusteella aineistoksi valikoituivat lopulliset tutkimusartikkelit (n=8). Kaikki tutkimukset oli tehty muualla kuin Suomessa. Nämä tutkimusartikkelit analysoitiin sisällönanalyysin menetelmän avulla.
Aihetta on tutkittu vähän ja osa tutkimuksista on melko vanhoja. Tutkimuksia on tehty ympäri maailman, mutta pohjoismaisia tutkimuksia aiheesta ei löytynyt ollenkaan. Vanhempien suhtautuminen lastensa rokottamiseen vesirokkorokotteella oli vaihtelevaa ja siihen vaikutti monet erilaiset tekijät. Osa näistä tekijöistä vaikutti suhtautumiseen positiivisesti ja osa puolestaan negatiivisesti. Positiivisesti vaikuttivat vanhempien sosioekonomiseen asemaan, mielipiteisiin ja arvoihin, tiedon saantiin, lapsen ominaisuuksiin sekä rokotteeseen ja rokottamiseen liittyvät tekijät. Negatiivisesti suhtautumiseen vaikutti taloudellisiin tekijöihin, vanhempien mielipiteisiin ja arvoihin, tiedon saantiin, lapsen ominaisuuksiin ja pelkoihin liittyvät tekijät.
Vaikka tutkimuksista oli löydettävissä selkeitä yhtäläisyyksiä, joiden pohjalta oli helppo tehdä johtopäätöksiä, oli niissä myös paljon ristiriitaisuuksia. Osassa tutkimuksista esitetyt positiivisesti suhtautumiseen vaikuttavat tekijät saattoivat toisessa tutkimuksessa olla täysin vastakohtaisesti vaikuttavia. Tämä voi johtua esimerkiksi eri maissa vallitsevista erilaisista tilanteista ja rokotuskäsityksistä sekä siitä, kuuluuko vesirokkorokote kyseisessä maassa rokotusohjelmaan. Aiheesta olisi jatkossa tarvetta erityisesti suomalaiselle sekä kvalitatiiviselle tutkimukselle.
Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena, jonka avulla aiempaa tutkimustietoa koottiin yhteen ja sen pohjalta pystyttiin muodostamaan käsitys tutkittavasta asiasta. Aineistonhaun apuna käytettiin terveysalan kotimaisia ja kansainvälisiä artikkelitietokantoja. Opinnäytetyön aineistonvalintaa määrittämään muodostettiin sisäänotto- ja poissulkukriteerit, joiden perusteella aineistoksi valikoituivat lopulliset tutkimusartikkelit (n=8). Kaikki tutkimukset oli tehty muualla kuin Suomessa. Nämä tutkimusartikkelit analysoitiin sisällönanalyysin menetelmän avulla.
Aihetta on tutkittu vähän ja osa tutkimuksista on melko vanhoja. Tutkimuksia on tehty ympäri maailman, mutta pohjoismaisia tutkimuksia aiheesta ei löytynyt ollenkaan. Vanhempien suhtautuminen lastensa rokottamiseen vesirokkorokotteella oli vaihtelevaa ja siihen vaikutti monet erilaiset tekijät. Osa näistä tekijöistä vaikutti suhtautumiseen positiivisesti ja osa puolestaan negatiivisesti. Positiivisesti vaikuttivat vanhempien sosioekonomiseen asemaan, mielipiteisiin ja arvoihin, tiedon saantiin, lapsen ominaisuuksiin sekä rokotteeseen ja rokottamiseen liittyvät tekijät. Negatiivisesti suhtautumiseen vaikutti taloudellisiin tekijöihin, vanhempien mielipiteisiin ja arvoihin, tiedon saantiin, lapsen ominaisuuksiin ja pelkoihin liittyvät tekijät.
Vaikka tutkimuksista oli löydettävissä selkeitä yhtäläisyyksiä, joiden pohjalta oli helppo tehdä johtopäätöksiä, oli niissä myös paljon ristiriitaisuuksia. Osassa tutkimuksista esitetyt positiivisesti suhtautumiseen vaikuttavat tekijät saattoivat toisessa tutkimuksessa olla täysin vastakohtaisesti vaikuttavia. Tämä voi johtua esimerkiksi eri maissa vallitsevista erilaisista tilanteista ja rokotuskäsityksistä sekä siitä, kuuluuko vesirokkorokote kyseisessä maassa rokotusohjelmaan. Aiheesta olisi jatkossa tarvetta erityisesti suomalaiselle sekä kvalitatiiviselle tutkimukselle.